Yleistä
Useita lääkinnällisiä kasveja on
käytetty toonisena yrttinä, jotka ovat osoitettu parantamaan käyttäjän
sietokykyä erilaisiin stressitilanteisiin [Deyama T et al 2001]. Erityisesti
luonnollisia, aitoja tuotteita ns. vihreitä lääkkeitä pidetään terveellisempänä
sekä vaarattomampina tai turvallisempina kuin synteettisiä lääkkeitä.
Perinteisiä lääkinnällisiä yrttejä käytetään hallitsemaan ja hoitamaan yhä
useampia kroonisia patologisia sairauksia ja toisekseen niillä on kyky torjua
antibiooteille resistansseja mikrobeja. [Yan-Lin S et al 2011] Ihminen on käyttänyt kasveja ja muita
luonnontuotteita hoitaakseen sairauksia ja parantamaan kehon toimintoja ja
estämään sairauksia muinaisista ajoista lähtien [Rudorf DC 2000]
Lääkekasviluettelon mukaan
venäjänjuuri on lääkekasvi [Fimea 2013]. Venäjänjuuresta on tehty yli
1 000 tieteellistä julkaisua sen lääkinnällisistä ominaisuuksista [EMEA
2008]. Lääkkeeksi hyväksytty venäjänjuuri on ainoa kasvi 38 muusta kasvisukuun
kuuluvasta lajista, jotka kaikki omaavat bilogisesti aktiivisia yhdisteitä
[Ciesla L et al 2011].
Venjänjuurta on käytetty
vuosisatoja mm. Kiinassa, Koreassa, Japanissa ja Venäjällä [Kimura Y et al
2004, University on Maryland 2013]. Perinteinen kiinalainen, korelainen ja
farmaloginen lääketiede (etenkin venäjän lääketiede) pitää venäjänjuurta
turvallisena adaptogeenisena kasvina, jota käytetään parantamaan yleistä
terveyttä laajoilla terveyshyödyillä eli toonisena yrttinä [Medon PJ et al 1984, Cicero AF et al 2004, Eun-Juan P
et al 2004, Kong X et al 2007, EMEA
2008, Fang J et al 2009, Huang
L et al 2011 Lim DW et
al 2013, University of Maryland 2013]. Venäjänjuurta usein kutsutaan
agaptogeenina [Medon PJ et al 1984, Cicero
AF et al 2004, Kimura Y et al 2004, Thorne Research 2006, Baczek K 2009],
mutta se ei ole lääketieteellinen termi, vaan yleisnimitys, joka auttaa kehoa
sopeutumaan stressitiloihin [NYU Langine Medical 2013, University on Maryland
2013, WedMD 2013]. Lisäksi venjänjuurta pidetään Kiinassa sedatiivisena eli
rauhoittavana yrttinä [Hikino H et al 1986, Lee S et al 2004, Kong X et al
2007, Fang J et al 2009].
Venjänjuuren lääkekäyttöön
tarkoitetut osat ovat juuret, rungon kuori, lehdet ja marjat [Thorne Research
2006, EMEA 2008, Yan-Lin S et al 2011, Lee JM et al 2013].
Nimen käyttö mailmalla
Venäjänjuuri tunnetaan mailmalla
seuraavilla nimillä: Acanthopanax Obovatus, Acanthopanax
Obovatus Hoo, Acanthopanax senticosus, Buisson du Diable, Ci Wu Jia, Ciwujia,
Ciwujia Root, Ciwujia Root Extract, Devil's Bush, Devil's Shrub, Éleuthéro,
Eleuthero Extract, Eleuthero Ginseng, Eleuthero Root, Eleutherococci Radix,
Eleutherococcus senticosus, Éleuthérocoque, Ginseng de Sibérie, Ginseng des
Russes, Ginseng Root, Ginseng Siberiano, Ginseng Sibérien, Hedera senticosa,
North Wu Jia Pi, Phytoestrogen, Plante Secrète des Russes, Poivre Sauvage,
Prickly Eleutherococcus, Racine d’Eleuthérocoque, Racine de Ginseng, Racine
Russe, Russian Root, Shigoka, Siberian Eleuthero, Siberian Ginseng, Thorny
Bearer of Free Berries, Touch-Me-Not, Untouchable, Ussuri, Ussurian Thorny
Pepperbrush, Wild Pepper, Wu Jia Pi, Wu-jia. [WebMD 2013]
Historia
Venäjänjuurta on käytetty
lääkinnällisiin tarkoituksiin useita vuosikymmeniä Euroopassa [EMEA 2008].
Venäjänjuuri on laajalti tarjolla
apteekeissa, terveyskaupoissa sekä ravintolisinä Yhdysvalloissa ja Euroopassa,
vaikkakaan ei aina tuotteena, joka täyttää farmakologiset vaatimukset.
Venäjänjuurta on käytetty Euroopassa yli 30 vuoden ajan lääkinnällisessä
käytössä, joten venäjänjuuri on lueteltu direktiivin 2004/24 liitteessa
perinteisenä yrttilääketuotteena. [EMEA 2008]
Perinnekäyttö
Venäjänjuurta käytetään
perinteisesti estämään vilustumista ja flunssaa ja lisämään energiaa,
pitkäikäisyyttä ja elinvoimaa [University of Maryland 2013] Kiinan kaupungissa
Harbin:ssa venäjänjuurta käytetään kansanlääkinnässä keuhkoputkentulehduksen,
sydänsairauksien ja reumatismin hoitoon [EMEA 2008]. Lisäksi venäjänjuuren
säännöllinen käyttä palauttaa voiman, palauttaa yleisen terveyden, palauttaa muistin, edistää hyvää ruokahalua
ja lisää pitkäikäisyyttä eli pohjimmiltaan toimii ennaltaehkäisevänä lääkkeenä
[EMEA 2008]
Taiwanissa venäjänjuurta on
käytetty perinteisessä lääkinnässä hepatiitin ja syövän hoitoon [EMEA 2008] Korean
perinteisessä lääketieteessä venäjänjuurta on käytetty vahvistamaan lihaksia ja
luustoa [Lim DW et al 2013]. Pereinteisen Kiinalaisen lääketieteen teorioa
mukaan venäjänjuuri on tunnettu adaptogeeni ja dokumentointu vahvistavan pernaa
ja ravitsevan munuaisia [Yan-Lin S et al 2011]. Kiinan tasavallan perinteisen
kiinalaisen lääketieteen farmakopea (Tradiotional Chinese medicine in the
Pharmacopeia of the People’s Rebuplic of China) kirjassa mainitaan
venjäänjuuren olevan vaikuttava; virkistää maksan ja munuaisten toimintaan sekä
vahvistaa luustoa mm. [Huang L et al
2011]
Kansanlläkinässä venäjänjuurta on
käytetty hoitamaan hepatiittia, syöpää, verenpainetta, reumatismia, munuaisten
vajaatoimintaa, iskeemisessä sydäntaudissa ja diabeteksessä [Eun-Juan P et al
2004]. Venäjänjuuren kuorta ja lehtiä
käytetään toonisena ja antistressi lääkkeenä [Jung SK et al 2013].
Nykyinen käyttö
Toonisena yrttinä venäjänjuurta
käytetään tapauksissa, jossa suorituskyky on alentunut kuten väsymys,
heikkouden tunne, uupumus ja keskittymiskyvyn puute. Venäjänjuurta käytetään
ennastaehkäisevänä ja korjaavana toonisena yrttinä parantamaan henkistä ja
fyysistä tilannetta toiminnalliseen asteniaan (heikkous), voimaannuttamiseen ja
normaalisoitumiseen sekä toipumiseen. Adaptogeenina venäjänjuurta käytetään
lisämään kehon sietokykyä strssaavissa tilanteissa kuten kuumuudessa,
kylmyydessä, fyysisessä väsymyksessä, virus- ja bakteeritartunnoissa,
kemikaalikuormituksessa, äärimmäisessä työskentelyssä, melussa ja saastumisessa.
Venäjänjuurta käytetään Venäjällä syöpäsairaaloiden osastolla lisäämään
potilaiden sietokykyä kemoterapian ja säteilyterapian haittavaikutuksilta. [EMEA 2008]
Fytokemikaalit ja vaikuttava
aineet
Noin 35 fytokemikaalia on
eristetty venäjänjuuresta. Venäjänjuuren juuren pääasiallinen vaikuttava
fytokemikaalit ovat eleutherosidit (A – M) (Eleutherosides A – M). Muita kasvin
fytokemikaaleja ovat mm. ciwujianosides (sapoiniini), eleutheraanit
(polysakkarideja), beta sitosteroli, isofraksdini (isofraxidin), syringin,
klorogeenihappo (chlorogenic acid), sesamin (lingaani), friedelin (triterpeeni),
akantodidi (acanthoside),chiisanoside ja saviniini (savinine). Eleutherosidit
I, K, L ja M on tunnistettu ja löydetty venäjänjuuren lehdistä. [Deyama T et al 2001, Thorne
Research 2006, EMEA 2008, Baczek K 2009, Yan-Lin S et al 2011, Lee JM et al
2013]
Antioksidanttisuus
Venäjänjuuren jokaisella
yhdisteellä on osoitettu antioksidantti vaikutus enemmän kuin yhdelle
kudokselle tai solutyypille [Davydov M 2000, Lee S et al 2004]. Esimerkiksi
venäjäjuuren lingaani syringin antaa suojaavan vaikutuksen röngtensäteilyä
vastaan ihmisen leukosyyteissä ja trobosyyteissä (verihiutale), lingaani
sesamin:lla on kyky alentaa LDL-kolestrolia ja koniferyyli aldehydi (coniferyl
aldehyde) toimii protektanttina UV-valon aiheuttamalta DNA:n rikkoutumiselta.[Davydov
M 2000] Venäjänjuurella on säteilyä suojaava vaikutus [Ben-Hur E et al 1981]. Venäjänjuuren
kahvihappo estää Aspergillus parasiticus -homesienen mykotoksiinin
alfatoksiinin toksista vaikutusta [Davydov M 2000].
Selektiivinen antibakteerisuus
Venäjänjuuri lisää
resistenttiyttä hiirillä ja kaneilla listerioosille. Listerioosi on infektio
aiheutunut Listeria monocytogenes –bakteerista, joka kykenevä tuottamaan
aivokalvotulehduksen ihmisillä ja eläimillä. Samanaikaisesti kuitenkin
venäjänjuuri saataa lisätä infektion vakavuutta. [EMEA 2008]
Kaneihin istutettiin punatautia
aiheuttavia bakteereja 109 kpl (Shigella flexneri). Tunnin päästä annettiin 0,1
ml venäjänjuuriuutetta 20 g painokiloa kohti. Kontrolliryhmä jätettiin
käsittelemättä. 72 tuntia myöhemmin 36 % kontrolliryhmästä oli hengissä, sen
sijaan venäjänjuurta saaneista kaneista 74 % selviytyivät hengissä. [EMEA
2008].
Venäjänjuuren hedelmäuutteen on
osoitettu olevan ominaisuuksiltaa antimikrobiaalinen gram negatiivisia ja
positiivisa bakteereja vastaan [Yan-Lin S et al 2011]. Venäjänjuuri näyttäisi
omaavan antibakteerisia ominaisuuksia seuraaviin bakteereihin kuten Escherichia
coli, Proteus vulgaris, Salmonella typhirium, Bacillus subtilis, Staphylococcus
epidermis ja Staphylococcus aureus [Lee S et al 2003, Fang J et al 2009]
Venäjänjuuri lisää Lactobacillis
amylovorus, Lactobacillus salivarius, Bacillus subtilis ja Clostridium
lituseburens –bakteerien populaatiota ja laskee Staphylococcus aureus,
Salmonella typhirium, Ruminicoccus forques ja Escherichia coli O157:H7
populaatiota vierotetuilla porsailla.
Antifungaalinen
Venäjänjuuren nesteuute lisää
Candida albicans - hiivasienen fagosytoosia
(solunsyönti) granulosyytteillä ja
monosyytteillä terveiltä luovuttajilta 30 – 45 %. [EMEA 2008]
Antiviraalinen
Venjänjuuri näyttäisi tehoavan
herpes simplex 2 (HSV-2) virukseen, joka aiheuttaa myös sukupuoli herpesta [NYU
Langine Medical 2013, University of Maryland 2013, WebMD 2013]. Venäjänjuuriuute
estää RNA-viruksen kopioitumisen (ihmisen rhino-, RS- (Respiratory Syncytial)
ja influenssa A-virus), mutta ei DNA viruksien (adenovirus ja Herpex simplex
type 1 virus) kopioitumista [Thorne Research 2006].
Venäjänjuuriuute saattaa estää
zonoottisen VSV (Vesicular stomatitis virus) kasvua. Vaikutusaika on kuitenkin
kuusituntia hiiren fibroblasti soluilla, jolloin ne olivat resistansseja
virukselle. [EMEA 2008]
Immuunisysteemi
Rohtovirmajuuren fytokemikaalit
eleutherosidit B ja D lisäävät NK-solujen (NK-cells (Natural killer cells))
sytostaattista aktiivisuutta 200 % viikon käytön jälkeen [Thorne Research 2006].
NK solujen aktiivisuus laski hiirillä
uintistressin aikana [Kimura Y et al 2004]
838 lapselle annettiin
rohtovirmajuuren nesteuutetta päivittäin kahden kuukauden ajan nousi elimistön
puolustaja T-solujen määrä 25 % ja B-solujen määrä nousi 20 %, yleiset
infektiot laskivat 10 % ja keuhkokuume tapaukset laskivat 60 % verrattuna lumelääkeryhmään. Urheilijoilla ei voitu vastaavaa vahvistaa
kuuden viikon käytön aikana [Thorne Research 2006].
Kasviseos venäjänjuuri (Eleutherococcus
senticosus) 24,4 %, ruusunjuuri (Rhodiola rosea) 27,6 % ja palsamiköynnös
(Schisandra chinesis) 51 % voidaan käyttää adjuvanttina akuutissa ei
spesifisessä keuhkokuumeessa lyhentämään sairausaikaa ja lisäämään elämänlaatua
potilailla [Narimanian M et al 2005].
Venäjänjuuriuutteen suojaava
vaikutusta terveyteen on tutkittu alle kouluikäisillä lapsilla. Sairastuvuus
laski 30 – 40 %. [EMEA 2008]
Venäjänjuuriuute ravinnelisänä
edistää solu- ja humoraali-immuunivasteita moduloimalla immuunisytoosien,
sytokineesien ja vasta-aineden tuotantoa vieroitetuilla porsailla [Kong X et al
2007]. Liian-aikainen vieroitus keskeyttää immunologisesti tärkeiden tekijöiden
saannin johtuen ravitsemuksen nopeasta äkillisestä muutoksesta [Kong X et al
2007].
Tulehdustapoistava vaikutus
Venjänjuurella on tulehdusta poistava ja hermoja suojaava
vaikutus aivoiskemiassa eläinmallin mukaan [Thorne Research 2006]
Mielenterveys
Venäjänjuuri parantaa
turvallisesti vanhuksilla mielenterveyttä ja sosiaalista toimintaa neljän
käyttöviikon jälkeen, mutta vaikutukset heikkenevät pitkäaikaisessa käytössä [Cicero AF et al 2004].
Suorituskyky
Venäjänjuurien rungon kuoriuute
(vesiuute) on kykenevä lisäämään hiirien
uintiaikaa ja loppuppätelmänä oli hiirien kestävyyden lisääntyminen [Kimura Y
et al 2004, Thorne Research 2006]. Venäjäjuuren juuriuute lisää merkittävästi
hiirien uintiaikaa verrattuna kontrolliryhmään [Kimura Y et al 2004].
Venäjänjuuriuutetta annettuna
1-1,5 tuntia ennen 20 – 50 kilometrin lenkkiä nostaa hiihtäjien resitanssia hypoksemiaan
(hypoxemia) (epänormaalin alahainen happipitoisuus veressä) ja parantaa
hiihtäjän kykyä sopeutua liikunnan aiheuttamiin muutoksiin [Thorne Research
2006]. Juoksivat jotka saivat 2 ja 4 mL
venäjänjuuriuutetta pystyivät juoksemaan kovempia aikoja verrattuna niihin
jotka eivät saaneet venäjänjuurta [Thorne Research 2006].
Henkilöille (ikä 21-22 v)
annettiin 2 mL (150 mg kuivattuna) venäjänjuuriuutetta aamulla ja illalla ennen
ateriaa kahdeksan päivän ajan. Toiselle ryhmälle annettiin lumelääkettä.
Henkilöt, jotka saivat venäjänjuurta lisääntyi yleinen suorituskyky
merkittävästi sisältäen maksimaalisen hapenottokyvyn, happipulssin (oxygen
pulse), kokonaistyö- ja väsymysajan verrattuna lumelääkettä saaneisiin. [Thorne
Research 2006]
Venäjänjuuriuutteen 1 2000 mg
annoskoolla ei todettu parantavan merkittävästi urheilijoiden fyosiologisia
ominaisuuksia verrattuna lumelääkeryhmään polkupyäräilijöiden 10 kilometrin
aika-ajossa [Thorne Research 2006].
Fyysinen työsuorituskyky parani
venäjänjuuriuutteella 23,3 % ja
lumelääkityksellä 7,5 % [Asano K et al 1986].
Kahdeksan viikon venäjänjuuren
lisäravinne käyttö paransi kestävyyttä, paransi kardiovaskulaarisia toimintoja
ja muutti metaboliaa säästämällä glycogeenia treenatuilla hiirillä.
Venäjänjuuri on vaikuttava ergogeeninen apu ihmisille, jotka suorittavat
kestävyys harjoittelua. [Kuo J et al 2010]
Stressi
Stressitilanteessa venäjänjuuren
juuriuute laskee kortikosteroni tasoa [Kimura Y et al 2004].
Syöpä
Vahvoja antisyöpä vaikutuksia on
havaittu venäjänjuuriuutteilla [Bespalov VG et al 1992, EMEA 2008, Huang L et al 2011, Yan-Lin S et al
2011]. Venäjänjuuri aiheuttaa solukuoleman vatsasyöpäsoluille (KATO III)
[Thorne Research 2006]. Venäjänjuuren lingaani sesamin:lla on kyky estää
karsinogeenisen polysyklisen aromaattisen vetyhiilen DMBA
(dimethylbenz[a]anthracene) aiheuttamaa rintasyöpää naarasrotilla [Davydov M
2000]. Venäjänjuuren alkoholiuute ei ainostaan alenna maksasyöpä- (Hep3B) (94%)
ja keuhosyöpäsolun (A549) (90%) kasvua, vaan tehostaa glutationi-S-trasferaasin
aktiivisuutta 241 %. T-solujen kasvu ja elinkelpoisuus ei estynyt, päinvastoin
tehostuu 275 %. [Yan-Lin S et al 2011] Venäjänjuuren vesiuutteen antikasvain
vaikutus on yhdistetty makrofaakien NK-solujen aktivoimisen kautta [Yoon TJ et
al 2004]. Venäjänjuuren polysakkaridit voivat estää hiiren sarkooma (S180) ja
ihmisen kroonisen myelooinisen leukemia solujen lisääntymisen [Huang L et al 2011].
Vanhukset
Venäjänjuuren lehtiuuttella
hoidettiin vanhuspotilaita, joilla olivat psykoosi ja ateroskeloosinen
psykoosi. Potilaat olivat 65 – 90 –vuotiaita, joille annettiin 5 – 15 – 20
tippaa uutetta 30 minuuttia ennen ruokaa
ja hoito kesti kuukauden, jonka jälkeen se toistettiin 10 päivän tauon jälkeen
2 – 3 kertaa. Lukuisilla potilailla, joilla olli psukopatologisia oireita:
asteenia, masennus, kireys, mielenpuute vähenivät ja biokemialliset parametrit
paranivat. [EMEA 2008]
Osteoporoosi
Venäjänjuuri voi parantaa luuston
mineraalitiheyttä [Yan-Lin S et al 2011, Lim DW et al 2013].
Lisämunuainen
Venäjänjuuri pienentää
lisämunuaisen liikakasvua [Thorne Research 2006]
Maksa
Venäjänjuurella on maksaa
suojelelevaa aktiivisuutta [Lee S et al 2004].Venäjänjuuren kuumavesiuutteen on
osoitettu alentavan maksan ALAT –arvoja
ja parantavan maksan kudosmuutoksia tetrakloridin tai parasematolin
aiheuttamalta maksavauriossa [Eun-Juan P et al 2004]. Venäjänjuuren varren
vesiliukoiset polysakkaridit osoittivat suojaavaa vaikutusta maksan
vajaantoiminnassa, joka oli aiheutettu D-galaktoosilla/lipopolysakkaridilla [Eun-Juan
P et al 2004]. Venäjänjuuri alentaa veren ja maksan kadmium pitoisuutta [Huang L et al 2011].
Sydän
Venäjänjuuri omaa kyvyn alentaa
kardiovaskulaarisia vasteita stressin aikana terveillä nuorilla henkilöillä. Lumelääkitys
ei ole ollut vaikuttava. [Facchinetti F et al 2002]
Verta ohentava vaikutus
Venäjänjuuren lehdistä löydetty
fytokemikaali chiisanogenin on noin 50 kertaa tehokkaampi
asetyylisalisyylihappo (ASA) (Asperiini) estämään synteettisen endoperkosidi
prostaglandin PGH2 analogin aiheuttamaa verihiutale aggregaatiota ja
10 – 20 kertaa tehokkampaa kuin ASA estämään adrenaalin ja arakidonihapon
aiheuttamaa aggregaatiota [Jin JL et al 2004].
Neuroblastoomasolut
Venäjänjuuri saattaa estää
etanolin indusoimaa apoptoosia ihmisen neuroblastoomasoluissa (SK-N-MC)
[Mi-Hyeon J et al 2003] Etanoli lisää tau-proteiinien kerääntymistä
neuroblastoomasoluihin ja alentaa niiden elinkepoisuutta, jolloin seurauksena
on hermorappeumasairaus kuten mm. Alzheimerin tauti [Gendron TF et al 2008].
Ruoansulatusjärjestelmä
Venäjänjuuren marjan sapoiinit
estävät haiman lipaasia, joka on avain etsyymi rasvojen hyväksikäyttöön [Li F
et al 2007].
Aivosairaudet
Venäjänjuuriuutteen on osoitettu
estävän fytokemikaalin rotenone:n aiheuttamaa parkinsonin bradykinesia
(bradykinesia) eli hidasliikkeisyyttä ja depressiivista käyttäytymistä [Yan-Lin
S et al 2011]
Venäjanjuurella voi olla hemoja
suojeleva vaikutus estämällä tulehdusta ja mikroglialin (microglial)
aktivaation aivoiskeemiassa [Bu Y et al 2005]. Venäjuuren voi edistää
hermokantasolujen uudistumista aivoiskeemia kudoksessa ja parantaa vauriota
aivoiskeemian jälkeen rottakokeiden perusteella [Lin H et al 2006].
Nukahtaminen
Venäjänjuuriuutteella on
rauhoittava vaikutus alentaen univiivettä ja pidentämällä uniaikaa käytettynä
unilääkkeen heksobarbitaali kanssa, koska venäjänjuuri vähentää
heksobarbitaalin metalaboliaa elimistössä
[Medon PJ et al 1984]. Toisaalta venjänjuuriuutteen on todettu
lyhentävän heksobarbitaalin aiheuttamaan uniaikaa [EMEA 2008].
Diabetes
Venäjänjuuren juuren vesiuute
omaa merkittävä hypoglykeemisen aktiivisuuden [Hikino H et al 1986] ja sillä
voidaan estää kakkos tyypin diabeteksen [Watanabe K et al 2010]. Venäjänjuuren
fytokemikaali syringin omaa kyvyn
parantaa glukoosin hyötykäyttöä ja alentaa plasman glukoositasoa
diabetesrotilla, joka on aiheutettu Streptomyces achromogenes
–maaperäbakteerista eristetyllä antibiootilla nimettynä ”streptozotocin”
[Ho-Shan N et al 2008, Liu KY et al 2008].
Syringin omaan todennäköisesti
kyvyn vapauttaa asetyylikoliinin hermopäätteissä, joka stimuloi muskariini M3
reseptoreita haimasoluissa ja lisää insuliinin vapautumista, jolloin
lopputuloksena on plasman glukoosia alentava vaikutus [Liu KY et al 2008] Venäjänjuuren
fytokemikaali eleutherosidi E parantaa diabeteksen (tyyppi 2) parantamalla
glokoosin ottoa, parantamalla isuliiniresistanssia, parantamalla haiman islet
solun toimintaa ja säännöstelemällä glukoosiaineenvaihduntaa [Ahn J et al
2013]. Venäjänjuuren juuren
polysakkaridit vähentää diabeteksen aiheuttamia oireita. Diabetes on aiheutettu
alloksaanilla (alloxan). [Fu J
et al 2012]
Turvallisuus / toksisuus
Venäjänjuuri on todennäköisesti
turvallinen suurimalle osalle aikuisista lyhtyaikaisessa käytössä [Kuo J et al
2010, WebMD 2013]. Useiden tutkimusten mukaan pääasiassa Venäjällä venäjänjuuri
näyttäisi omaavan matalan toksisuuden lyhyessä ja pitkäaikaisessa käytössä [EMEA
2008, NYU Langine Medical 2013]. Kliinisissä tutkimuksissa on ollut yli
20 000 potilasta ja testatuilla henkilöillä ei ole ollut akuutteja
myrkytyksiä hoidon aikana ja kokemusta on yli 30 vuoden ajalta [EMEA 2008].
Venäjänjuurta on käytetty useita vuosikymmeniä ilman mitään viitteitä vakavista
sivuvaikutuksista [Deyama T et al 2001, EMEA 2008].
Annostus ja käyttörajoitukset
Tyypillinen suositeltu annoskoko
venjänjuurelle on 2 – 3 grammaa tai uutteena 300 – 400 mg päivittäin [NYU
Langine Medical 2013].
Päivittäien annostus yli 12
–vuotiaat, aikuiset ja vanhukset: 0,5 – 4 grammaa jauhettua juurta 1 -3 kertaa
päivässä [EMEA 2008]. Venäjänjuurta ei suositella otettavaksi enempään kuin
kaksi kuukautta kerrallaan, jonka jälkeen 10 – 14 päivän tauko [EMEA 2008].
Ruotsissa venäjänjuurta ei suoitella annettavaksi alle 8 –vuotiaille [EMEA
2008].
Venäjänjuurta ei tulisi käyttää
kofeiinin kanssa [Plants for a future 2013], koska stimulaatio vaikutus
lisääntyy ja seurauksena saattaa olla kohonnut verenpaine ja yliaktiivisuus [Rudorf
DC 2000]. Kofeiinin nostaa verenpainetta (systoolinen ja diastoolinen)
akuutissa käytössä ja pitkäiskäytössä osalla ihmisistä kofeiini nostaa
verenpainetta [Nurminen ML et al 1999, Hartley TR et al 2000].
Venäjänjuurta ei pitäisi käyttää
ihmisten, joilla on korkea verenpaine yli 180/90, koska se saattaa huonontaa
tilannetta entisestään [EMEA 2008, WebMD 2013].
Venäjänjuurta ei tulisi käyttää
hormooniperäisissä rinta-, kohtu-, munasarjasyövässä, endometrioosissa tai
kohtufibroidissa (uterine fibroid), koska venäjänjuuri voi toimia kuten
estrogeeni [WebMD 2013].
Venäjänjuurta ei tulsi käyttää
diabetes lääkityksen kanssa, koska lääkitystä joudutaan muuttamaan [WebMD 2013]
Venäjänjuurta ei tule käyttää
tietysissä mielenterveystiloissa kuten maniassa ja skitsofreniassa, koska
venäjänjuuri saattaa huonotaa näitä sairauksia [WebMD 2013].
Venäjänjuuren turvallisuutta ei
ole täysin kuvattu raskauden ja imetyksen aikana, vaikkakin sillä ei ole
todettu toksisuutta sikiölle. Yleisen lääketieteen harjoittajien mukaan
venäjänjuuresta saatu tutkimusdata on riittämätöntä, joten venjänjuurta ei pitäisi
käyttää raskauden eikä imetyksen aikana ilman lääkärin neuvoja. [EMEA 2008]
Lääkkeiden yhteisvaikutukset
Venäjänjuuri vuorovaikuttaa
Lithium-lääkityksen kanssa. Venäjänjuuri saattaa poistaa kehosta lithiumia,
jolloin annostusta voidaan joutua muuttamaan [University of Maryland 2013, WebMD
2013].
Rohtovirmajuuri saattaa vuorovaikuttaa
sormustinkukista (Digitalis) eristetyn sydänlääkkeen digoksiinin kanssa.
Rohtovirmajuuri saattaa lisätä mahdollisesti digoksiinin määrää veressä, mutta
toistaiseksi ei tiedetä miten mekanismi toimii. [NYU Langine Medical 2013, University of
Maryland 2013, WebMD 2013]
Venäjänjuuri vuorovaikuttaa
antikoagulattilääkkeiden kanssa. Venäjänjuuri saataa hidastaa veren veren
hyytymistä, jolloin lisääntyy mustelmien saaminen ja verenvuotoriski. Seuraavat verta ohentavat lääkkeet
saattavat reagoida venäjänjuuren kanssa kuten mm. aspiriini (eristetty aluperin
Pajusta (Salix)), clopidogreli (clopidorel), diklofenaakki (diclofenac)
(kielletty eläintenlääkkeenä Intiasssa ja Nepalissa 2006, koska se romahdutti
raatoja syövien korppikotkien kannat), ibuprofeeni (ibuprofen), naprokseeni
(naproxen), daltepariini (dalteparin), enoksapariini (enoxaparin) (eritsetty
sikojen suoliston limakalvoilta), hepariini (heparin) ja valfariini (warfarin)[
University of Maryland 2013, WebMD 2013].
Venäjänjuuriuutteen käyttö sedatiivisten
lääkkeiden kanssa, jolloin voi esiintyä vaikutuksia uneen [Huttunen MO 2008]. Venäjänjuuri
saattaa sekoittaa diabetes lääkityksen annostusta [Plant for a future 2013].
Haittavaikutukset
Haittavaikutustapauksista oleva
tieto on epäjohdonmukaista [EMEA 2008]
Joillekin yksilöille venjänjuuri
voi aiheuttaa uneliaisuutta, muutoksia sydämen rytmissä, sullullisuutta,
ahdistusta, lihaskramppeja. Suurilla annoksilla venäjänjuuri saattaa lisätä
verenpainetta. [WebMD 2013]
Yleensä vain minimaalisia
haittavaikutustapauksia on raportoitu. Systemaattista tutkimusta ei ole tehty
haittavaikutusten kartoittamiseksi. Tapausraporteissa venäjänjuuri saattaa
aiheuttaa unettomuutta, jos otetaan liian lähellä nukkumaanmenoaikaa, muuttaa
sydämen rytmitystä, takykardia (nopea
leposyke), ennenaikainen sydämen supistuminen ja hypertoonisuutta. Kahdessa
tapauksessa 55 potilaan joukosta raportin mukaan esiintyi päänsärkyä,
perikardiaalista kipua, sydämentykytystä ja kohonnutta verenpainetta. Toisessa
tutkimuksessa muutamalla potilaalla esiintyi 4,5 – 6,0 ml annokoolla esiintyi
unettomuutta, ärtyisyyttä, melankoliaa ja ahdistusta. 2,5 – 3,0 ml annoskoolla
kolmesti päivässä oli hyvin siedetty ilman haittavaikutuksia. [EMEA 2008]
Lisääntymis- ja kehitystoksisuus
Terapiassa, jossa tutkittiin 619
raskaana olevaa naista, joilla oli korkea riski raskauden aikaiseen
dystrofiaan, ei havaittu teratogeenistä (epämuodostumia aiheuttava aine) tai
sikiö-toksista vaikutusta ennaltaehkäisevänä intervalliterapiana noin kolmen
viikon ajan kolemsti päivästä 20 – 30 tippaa venäjänjuuriuutetta [EMEA
2008] Venäjämjuurella ei havaittu
teratogeenisia tai muitakaan vaikutuksia raskaana olevilla eläimillä
tutmimuksessa [EMEA 2008]. Venäjänjuuren eleutherosiideilla on havaittu tetratogeenisia
vaikutuksia rotilla 10 mg/kg päivittäisellä annoksella 16 päivää [EMEA 2008].
Venäjänjuuriuute esti alkoholin
ja natriumsalisyytin aiheuttamalta sikiötoksisuudelta [EMEA 2008].
Allergia
Allergiaa ei ole todettu
venäjänjuurella [EMEA 2008]. Venäjänjuuri omaa korkean salisylaatti pitoisuuden
[Advanced Naturopathics]. Salisylaatti allergiaa esiintyy joillakin ihmisillä
ja oireet voivat vaihdella yksilöittäin [WebMD 2013]. Venäjänjuuren on todettu
omaavan antiallergia ominaisuuksia [Huang
L et al 2011].
Elintarvikekäyttö
Pohjoismaista Islannissa
venäjänjuuri on ravinnelisäkäytössä [EMEA 2008]. Venäjänjuurta saa käyttää ja
myydä lisäravinteena EU:n alueella [EU 2013]. Venäjänjuuri voi olla hyödyllinen
aineosa funktioonaalisessa ravinnossa parantamaan aterian jälkeistä korkeaa
verensokeria [Watanabe K et al 2010].
Merkitsevyys
Ruotsissa perinteisesti
venäjänjuurta käytetään mietona stimulanttina ja toonisena yrttinä lisämään
fyysistä ja henkistä kestävyyttä, vahvistamaan ja normalisoimaan,
adaptogeenina, toonisena toipumisen aikana, lisäämään kehon sietokykyä stressin
merkeille kuten yleinen väsymys ja väliaikainen lievä jännitys [EMEA 2008]
Tanskassa venäjänjuurta käytetään
lääkinnällisenä yrttinä väsymystä vastaan ja toipumisen aikana sekä kylmyyden
lievittämiseen [EMEA 2008]
Italiassa venäjänjuurta käytetään
toonis-adaptiivisena yrttinä tukemaan kehon kykyä sopeutua psykologiseen ja
fyysiseen stressiin [EMEA 2008].
Puolassa venäjänjuurta käytetään
väsymys, heikkous tiloissa, toipumisessa. Lisäksi venäjänjuurta käytetään
ravinnlisänä ennaltaekkäisemään verisuonten kalkkeutumista [EMEA 2008]
Islannissa venäjänjuurta on
käytetty adaptogeeenina useita vuosia. Venäjänjuuri on luokiteltu Islannissa
ravinnelisäksi mutta ei lääkinnälliseksi yrtiksi. [EMEA 2008]
Menetyminen Suomen olosuhteissa
Helppohoitoisena kasvina
venäjänjuurta voidaan käyttää yksittäispensaina puutarhoissa ja
viherrakentamisessa. Venäjänjuuri on toistaiseksi harvinainen kasvi suomessa
kasvitieteellisten kokoelmien ulkopuolella. Venäjänjuurta pidetään toistaiseksi
vielä koristepensaana. Pensas leviää hiljalleen kasvupaikallaan juuriversoista.
[Mustila Arboretum]
Muuta informaatiota
Adaptogeeni terminä merkitsee neljää
asiaa: 1) se on vaaraton käyttäjälle, 2) sllä on yleinen, melko epäspesifinen
vaikutus, 3) se lisää käyttäjän vastustuskykä erilaisille fyysisille,
kemikaalisille tai biologisille stressitekijöille ja 4) käyttäjälle se toimii
yleisenä tasauttajana tai normalisoijana [Thorne Research 2006].
Adaptogeeni käsitettä
tarkastellaan historiallisesta, biologisesta, kemiallisesta, farmakologisesta
ja lääkinnällisestä katsontakannasta käyttäen laaja-alaisesti ensimmäisen ja
toisen asteen kirjallisuutta. Entisen
Neuvostoliiton tiedemiehet 1950-luvun lopulla määrittelivät adaptogeeni termin,
eli adaptogeeni on mikä tahansa aine joka kykenee vaikuttamaan sekä sairaisiin
ja terveisiin yksilöihin ”korjaamalla” mitä tahansa toimintahäiriöitä ilman ei
toivottuja sivuvaikutuksia. Adaptogeeni käsitettä on ehdotettu myös
tarkasteltavaksi immunostimulaattorina, joka normalisoi immuunivasteen useissa
stressitilanteissa. [Davydov M et al
2000] Adaptogeeni on aine, joka auttaa organismia sopeutumaan ja selviytymään
epäsuotuisissa olosuhteissa, kuten fyysisessä ja osykologisessa stressissa,
infektioissa, elinympäristön saasteilta, säteilyltä ja äärimmäisissä
ilmasto-olosuhteissa [EMEA 2008].
Adaptogeeni on aine, joka auttaa
organismia sopeutumaan ja selviytymään epäsuotuisissa olosuhteissa, kuten
fyysisessä ja osykologisessa stressissa, infektioissa, elinympäristön
saasteilta, säteilyltä ja äärimmäisissä ilmasto-olosuhteissa [EMEA 2008].Lukuisia
kliinisiä tutkimuksia on tehty, joisssa on mitattu venäjänjuuren adaptogeeninen
vaikutus entisessä Neuvostoliitossa 1960 ja 1970 –luvulla. Modernit kliiniset
tutkimukset adaptogeeneihin on aloitettu äskettäin ja saattavat tarjota
parempaa tietoa tulevaisuudessa. [EMEA 2008]
Alfatoksiinit ovat homesienien
aineenvaihduntatuotteita, jotka ovat potentiaalisia karsinogeeneja.
Alfatoksiinia tuottavia lajeja ovat useita lajeja Aspergillus
–homesienisuvusta. Pääasiassa Aspergillus parasiticus ja Aspergillus flavus
tuottavat alfatoksiineja. Kemiallisella menetelmällä voidaan havaita alfatoksiinit
elintarvikkeista, mutta ei alfatoksinogeenisia homesieniä näyte-erästä. [Al-Hmou
N et al 2012]
Alfatoksigeeniset hoemsienet
esiintyvät maaperässä yleisesti mailmanlaajuisesti [Horn BW 2003, Shams-Ghahfarokhi
M et al 2013]. Maanpäälliset bakteerit ovat mielenkiintoinen antagonistinen
mikro-organismiryhmä, jotka kykenevät estämään alfatoksigeenisien homeisienten
kasvua ja alfatoksiinin tuotantoa. Näihin bakteereihin kuuluvat mm. seuraavat
bakteeri suvut kuten Bacillus, Pseudomonas, Agrobacterium ja Streptomyces,
joilla on mailmanlaajuinen levinnäisyys. [Shams-Ghahfarokhi M et al 2013]
Streptomyces achromogenes
–maaperäbakteerista eristetty antibiootti ”streptozotocin” aiheuttaa tuhoa
haiman B-soluissa (immuunijärjestelmään liittyviä soluja) ja aiheuttaa
diabetestä [Szukuldelski T 2001, Graham ML et al 2011] sekä omaa laaja-alaisen
antibaktereerisen ominaisuuden [Virginia Commonwealth University 2009]. Enimmäkseen
Streptozotocin mykotoksiinia käytetään hoitamaan ihmisen haiman islet
solunkasvaimia [Virginia Commonwealth University 2009].
Streptozotocin on myös maksa- ja
munuaistoksinen [Graham ML et al 2011]. Streptozotocin aiheuttaa nopean DNA:n
(deoxyribonuleic acid) hajoamisen jakaantuvissa tai lepäävissä Bacillus
subtilis –bakteerin soluissa [Reusser F 1971]. Streptozotocin on erittäin liukeneva veteen [Virginia
Commonwealth University 2009]. Streptozotocin mykotoksiinin pitkäaikainen
altistus voi johtaa potemtoaalisiin vakaviin terveyshaittoihin [Virginia
Commonwealth University 2009].
Fytokemikaali rotenone esiintyy mm.
Lochocarpus utilis ja L.urucu – kasvissa [Fang N et al 1999, Caboni P et al
2004] ja Pachyrhizus erosus – kasvin siemenissä [Duke
JA 1992]. Rotenone on yhdistetty Parkisonin tautiin [www. Pan-uk 2001, Kevin
CO, Science Daily 2011]. Rotenone aiheuttaa apoptoosin rintasyöpäsolulle
(MCF-7) [Deng YT 2010]. Rotatone on hyväksytty luomuviljelyssä hyönteismyrkkynä
Euroopan Unionissa [www. Pan-uk 2001].
Natriumsalisylaatti (Sodium
Salicylate) omaa annoskoosta riippuen teratogeenisia ominaisuuksia sikiöön,
kuten luuston epämuodostumia [Eriksson M et al 1982, Greenway JC et al 1982].
Natriumsalisylaatti näyttäisi omaavan suoran vaikutuksen sikiöön kuin yksikään
sen yhdestäkään aineenvaihduntatuotteesta [McGarrity C et al 1981].
Teratogeeni on lääke tai muu
yhdiste, joka on kykenevä vaikuttumaan kehittyvään sikiöön johtaen
mahdollisesti sikiövaurioon tai sikiön epämuodostumiseen [Purdue University
2010].
Natriumsalisylaatti on
salisylaatin johdannainen, jota käytetään voiteissa, salvoissa, haavojen
puhdistusaineissa, sisäisesti sekä eläinlääkinäässä lehmillä, hevosilla,
lampailla, vuohilla ja siipikarjalla [EMA 2013].
Alloksaania (alloxan) syntyy jauhojen
valkaisuprosessissa kloorikäsittelyn yhteydessä. [Cohen S 2010, Swanson V 2012]
Klooria ja klloridiksidia ei enään nykysini pitäisi käyttää Euroopasssa [Food
Standard Agency 2008]. Alloksaania käytetään kokeellisesti aiheuttamaan
diabetes johtuen sen insuliinia tuottavien haimasolujen selektiivisessä tuhoamisessa
ja lopputuloksena on insuliinia tuottavien haimasolujen nekroottinen kuolema
[Rohilla A et al 2012].
Klooorikaasua käytetään mm.
lihan, tuoretuotteiden ja siementen pesuun kontroiloidakseen mädättäjä
mikro-organismeja. Ihmiset, jotka ovat astmaattisia tai allergisia kloorille
saattaa esiintyä epätoivottuja reaktioita hengittämisen tai nielemisen jälkeen
esim. kloorilla käsiteltyä talousvettä. [EPA 1999]
Lactobacillus amylovorus
–bakteeria pidetään probioottisena bakteerina ihmisellä [Ryan LA et al 2011, Omar
JM et al 2013]. Lactobacillus amylovorus –bakteeri on normaalin suolistokanavan
mikrobiston jäsen sioilla ja sitä pidetään potentiaalisena probioottisena
bakteerina [Kan R et al 2011]. Lactobacillus amylovorus –bakteeri on löydetty
myös ihmisen suolistosta. Lactobacillus amylovorus –bakteeri kuluu maitohappoa
tuottaviin bakteereihin. [Edelman S 2005, Acton A 2013]. Lactobacillus suvun bakteerit
voivat olla myös patogeenisia, mutta mekanismi on vielä epäselvä [Edelman S
2005]. Esimerkiksi Lactobacillus –bakteerikannat voivat aiheuttaa
verenmyrkytyksen lapsilla ja aikuisilla [Thompsom C et al 2001, Land MH et al
2005] sekä ne ovat yhdistetty mm. sydämen sisäkalvon tulehdukseen,
aivokalvotulehdukseen ja keuhokuumeeseen [Mackay AD et al 1999].
Lähteet:
Ahn J et al 2013, Eleutheroside E, An Active
Component of Eleutherococcus senticosus, Ameliorates Insulin Resistance in Type
2 Diabetic db/db Mice, Evidence-Based Complementary and Alternative Medicine
2013, http://www.hindawi.com/journals/ecam/2013/934183/
Al-Hmou N
et al 2012, The Prevalence of Aflatoxinogenic Aspergillus parasiticus in Jordan , International Journal of
Microbiology, http://www.hindawi.com/journals/ijmb/2012/675361/
Asano K et
al 1986, Effect of Eleutherococcus senticosus extract on human physical working
capacity, Planta Medica 52(3):175-177, https://www.thieme-connect.com/ejournals/abstract/10.1055/s-2007-969114
Baczek K 2009, Accumulation of biologically
active compounds in Eleuthero (Eleutherococcus senticosus /Rupr. et Maxim./
Maxim.) grown in Polandm Herba Polonica 55(1), http://www.herbapolonica.pl/magazines-files/3098886-01.pdf
Ben-Hur E et al 1981, Effect of Panax ginseng
saponins and Eleutherococcus senticosus on survival of cultured mammalian cells
after ionizing radiation, The American Journal of Chinese Medicine 9(1), http://www.worldscientific.com/doi/abs/10.1142/S0192415X8100007X
Bespalov VG
et al 1992, The inhibiting effect of phytoadaptogenic preparations from
bioginseng, Eleutherococcus senticosus and Rhaponticum carthamoides on the
development of nervous system tumours in rats induced by N-nitrosoethylurea,
Voprosy Onkologii 38(9):1073-1080, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1300820
Bu Y et al
2005, Siberian ginseng reduces
infarct volume in transient focal cerebral ischaemia in Sprague-Dawley rats,
Phytotherapy Research 19(2):167-169, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ptr.1649/abstract
Caboni P et
al 2004, Rotenone, deguelin, their metabolites, and the rat model of
Parkinson’s disease, Chemical Research in Toxicology 17(11):1540-1548, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15540952
Cicero AF et al 2004, Effects of Siberian ginseng (Eleutherococcus senticosus maxim.) on
elderly quality of life: a randomized clinical trial, Archives of Gerontology
and Geriatrics Supplement 9:69-73, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15207399
Ciesla L et al 2011, HPTLC-Densitometric Method
for Determination of Eleutherosides B, E, and E1 in Different Eleutherococcus
Species, Journal of Chromatographic Science 49, http://chromsci.oxfordjournals.org/content/49/3/182.full.pdf
Cohen S 2010, Diabetes without drugs: The 5-step program to control
blood sugar naturally and prevent diabetes complications, p. 2 – 3, Rodale Inc
Davydov M
2000, Eleutherococcus senticosus (Rupr. & Maxim.) Maxim.(Araliaceae) as an
adaptogen: a closer look, Journal of Ethnopharmacology 72:345–393, http://heavenearth.com.au/docs/Siberian%20Ginseng%20Adaptogenic.pdf
Deng YT
2010, Rotenone induces apoptosis in MCF-7 human breast cancer cell-mediated ROS
through JNK and p38 signalling, Molecular Carcinogenesis 49(2):141-151, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19777565
Deyama T et al 2001, Constitutes and pharmacological
effects of Eucommia and Siberian ginseng, Act Phamacol Sin 22(12), http://www.chinaphar.com/1671-4083/22/1057.pdf
Duke JA 1992, Handbook of
phytochemical constituents of GRAS herbs and other economic plants, CRC Press
Edelman S
2005, Mucosa-Adherent Lactobacilli: Commensal and Pathogenic Characteristics, Opinnäytetyö, General Microbiology Faculty of
Biosciences and Viikki Graduate School in Biosciences University of Helsinki, Yliopistopaino,
Helsinki, http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/bio/bioja/vk/edelman/mucosaad.pdf
EMA
(European Medical Agency), Sodium salicylate http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Maximum_Residue_Limits_-_Report/2013/01/WC500137340.pdf
EMEA
(European Medicines Agency) 2008, Eleutherococcus senticosus (Ruppr. et Maxim.)
Maxim., radix, http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Herbal_-_HMPC_assessment_report/2009/12/WC500018319.pdf
EPA (U.S.
Environmental Protection Agency) 1999, Chlorine gas, http://www.epa.gov/oppsrrd1/REDs/factsheets/4022fact.pdf
Eriksson M et al 1982, Influence of a low
protein diet on salicylate-induced damage in mice, Neonatology 41:138-142, http://www.karger.com/Article/PDF/241542
EU
(European Union) 2013, Eleutherococcus senticosus http://ec.europa.eu/food/food/biotechnology/novelfood/novel_food_catalogue_en.htm
Eun-Juan P
et al 2004, Water-Soluble Polysaccharide
from Eleutherococcus senticosus Stems Attenuates Fulminant
Hepatic Failure Induced by D-Galactosamine and Lipopolysaccharide in Mice,
Basic & Clinical Pharmacology & Toxicology 94(6):298-304, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1742-7843.2004.pto940607.x/full
Facchinetti
F et al 2002, Eleutherococcus senticosus reduces cardiovascular stress
response in healthy subjects: a randomized, placebo-controlled trial, Stress
and Health 18(1):11-17, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/smi.914/abstract
Fang J et
al 2009, Dietary supplementation with Acanthopanax senticosus extract enhances
gut health in weanling piglets, Livestock Science 123:268–275, http://www.prairieswine.com/pdf/39029.pdf
Fang N et
al 1999, Cubé Resin Insecticide: Identification and Biological Activity of 29
Rotenoid Constituents, Journal of Agricuktural and Food Chemistry
47(5):2130-2136, http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/jf981188x
Food Standard Agency 2008, The Bread and Flour Regulations 1998, http://www.food.gov.uk/multimedia/pdfs/breadflourguide.pdf
Fu J et al
2012, Anti-diabetic activities of Acanthopanax senticosus polysaccharide (ASP)
in combination with metformin, International Journal of Biological
Macromolecules 50(3):619-623, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22326821
Gendron TF
et al 2008, Ethanol enhances tau accumulation in neuroblastoma cells that
inducibly express tau, Neuroscience Letters 443(2):67-71, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2570620/
Graham ML
et al 2011, The Streptozotocin-Induced Diabetic Nude Mouse Model: Differences between
Animals from Different Sources, Comparative Medicine 61(4), http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3155402/
Greenway JC et al 1982, Sodium salicylate
tetratogenicity in vitro, Teratology 26(2):167-171, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7157193
Hartley TR
et al 2000, Hypertension Risk Status and Effect of Caffeine on Blood Pressure,
Hypertension 36:137-141, http://hyper.ahajournals.org/content/36/1/137.full
Hikino H et
al 1986, Isolation and Hypoglycemic Activity of Eleutherans A, B, C, D, E, F,
and G: Glycans of Eleutherococcus senticosus Roots, Journal of Natural Products
49(2):293-297, http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/np50044a015
Horn BW 2003, Ecology and population biology of
alfatoxigenic fungi in soil, Journal of toxicology 22(2-3):351-379, http://naldc.nal.usda.gov/download/49462/PDF
Ho-Shan N
et al 2008, Hypoglygemic effect of syrigin from Eleutherococcus senticosus in
streptozotocin-induced diabetic rats, Planta Medica 74(2):109-113, https://www.thieme-connect.com/ejournals/abstract/10.1055/s-2008-1034275
Huang L et al 2011, Acanthopanax senticosus: review of botany, chemistry and
pharmacology, An International Journal of Pharmaceutical Sciences 66(2):83-97, http://www.ingentaconnect.com/content/govi/pharmaz/2011/00000066/00000002/art00001
Huttunen MO 2008, Siberian ginseng eli venäjänjuuri, http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00112
Jin JL et
al 2004, Platelet Anti-Aggregating
Triterpenoids from the Leaves of Acanthopanax senticosus and the
Fruits of A. sessiliflorus,
Planta Medica 70(6):546-566, https://www.thieme-connect.com/ejournals/abstract/10.1055/s-2004-827159
Kan R et al 2011, Genome Sequence of Lactobacillus amylovorus GRL1112, Journal of
Bacteriology 193(3):789-790, http://jb.asm.org/content/193/3/789.full
Kevin CO,
Rotenone: A Brief Review of its Chemistry, Environmental Fate, and the
Kimura Y et al 2004, Effects of various
Eleutherococcus senticosus cortex on swimming time, natural killer activity and
corticosterone level in forced swimming stressed mice, Journal of
Ethnopharmacology 95:447–453, http://animalnecessity.com/doc/research/Serenin/Swimming-Stress.pdf
Kong X et al 2007, Dietary Supplementation with
Acanthopanax senticosus Extract Modulates Cellular and Humoral Immunity in
Weaned Piglets, Asian-Aust. J. Anim.
Sci. 20(9):1453 – 1461, http://www.ajas.info/Editor/manuscript/upload/20-200.pdf
Kuo J et al 2010, The Effect of Eight Weeks of
Supplementation with Eleutherococcus senticosus on Endurance Capacity and
Metabolism in Human, Chinese Journal of Physiology 53(2):105-111, http://www.cps.org.tw/docs/p.105-111.pdf
Land MH et al 2005, Lactobacillus Sepsis Associated With Probiotic
Therapy, Pediatrics 115(1):178-181, http://www.pediatricsdigest.mobi/content/115/1/178.short
Lee JM et al 2013, Isolation and identification
of phytochemical constituents from the fruits of Acanthopanax senticosus, African
Journal of Pharmacy and Pharmacology 7(6):294-301, http://www.academicjournals.org/ajpp/PDF/pdf2013/15Feb/Lee%20et%20al.pdf
Lee S et al
2003, Antibacterial compounds from the leaves of Acanthopanax
senticosus, Archives of Pharmacal Research 26(1):40-42, http://link.springer.com/article/10.1007/BF03179929
Lee S et al
2004, Anti-oxidant activities of Acanthopanax senticosus stems
and their lignan components, Archives of Pharmacal Research 27(1):106-110, http://link.springer.com/article/10.1007/BF02980055
Li F et al
2007, Pancreatic lipase-inhibiting triterpenoid saponins from fruits of
Acanthopanax senticosus, Chemical & Pharmaceutical Bulletin, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17603209?dopt=Abstract
Lim DW et al 2013, Preventive effects of
Eleutherococcus senticosus bark extract in OVX-induced osteoporosis in rats,
Molecules 18(7):7998-80008, http://www.mdpi.com/1420-3049/18/7/7998
Lin H et al
2006, Effects of Acanthopanax Senticosus Injection on the Cerebral Ischemia in
Rats, Journal of Sichuan University (Natural Science Edition), http://en.cnki.com.cn/Article_en/CJFDTOTAL-SCDX200601038.htm
Mackay AD
et al 1999, Lactobacillus endocarditis
caused by a probiotic organism, Clinical Microbiology and Infection
5(5):290-292, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1469-0691.1999.tb00144.x/full
McGarrity C et al 1981, The effect of sodium
salicylate on the rat embryo in culture: an in vitro model for the
morphological assessment of tetratogenicity, Journal of Anatomy 133(2):257-269,
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1167669/
Medon PJ et
al 1984. Effects of Eleutherococcus senticosus extracts
on hexobarbital metabolism in vivo and in vitro, Journal of Ethnopharmacology
10(2):235-241, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/0378874184900059
Mi-Hyeon J
et al 2003, Protective Effect of Acanthopanax
senticosus Against Ethanol-Induced Apoptosis of
Human Neuroblastoma Cell Line SK-N-MC, American Journal of Chinese Medicine
31(3), http://www.worldscientific.com/doi/abs/10.1142/S0192415X03001053
Mustila Arboretum, Eleutherococcus senticosus – venäjänjuuri,
http://www.mustila.fi/kasvit/EleutherococcusSenticosus
Narimanian
M et al 2005, Impact of Chisan (ADAPT-232) on the quality-of-life and its
efficacy as an adjuvant in the treatment of acute non-specific pneumonia,
Phytomedicine 12(10):723-729, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16323290
Nurminen ML et al 1999, Coffee, caffeine and
blood pressure: a critical review, European Journal of Clinical Nutrition 53(11):831-839,
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10556993
NYU Langine
Medical 2013, Eleutherococcus senticosus, http://www.med.nyu.edu/content?ChunkIID=108346
Omar JM et al 2013, Lactobacillus
fermentum and Lactobacillus
amylovorus as probiotics alter body adiposity and gut
microflora in healthy persons, Journal of functional Foods 5(1):116-123, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1756464612001399
Plants for
a future 2013, Eleutherococcus senticosus, http://www.pfaf.org/user/Plant.aspx?LatinName=Eleutherococcus+senticosus
Reusser F 1971, Model of action of
streptozotocin, Journal of Bacteriology 105(2):580-588, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC248427/
Rohilla A et al 2012, Alloxan Induced Diabetes:
Mechanisms and Effects, International Journal of Research in Pharmaceutical and
Biomedical Sciences 3(2), http://www.ijrpbsonline.com/files/59-3290.pdf
Ryan LA et
al 2011, Lactobacillus amylovorus DSM 19280 as a novel food-grade antifungal
agent for bakery products, International Journal of Food Microbiology, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21429613
Science
Daily 2011, Two Pesticides -- Rotenone and Paraquat -- Linked to Parkinson's
Disease, Study Suggests, http://www.sciencedaily.com/releases/2011/02/110214115442.htm
Shams-Ghahfarokhi
M et al 2013, Terrestrial Bacteria from Agricultural Soils: Versatile Weapons against
Aflatoxigenic Fungi, INTECH Open Science, http://cdn.intechopen.com/pdfs/37417/InTech-Terrestrial_bacteria_from_agricultural_soils_versatile_weapons_against_aflatoxigenic_fungi.pdf
Swanson V 2012, Diabetes diet, p. 5, Xlibris Corporation
Szukuldelski
T 2001, The mechanism of alloxan and streptozotocin action in B cells of the
rat pancreas, Physiological Research 50(6):537-546, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11829314
Thompsom C
et al 2001, Lactobacillus acidophilus sepsis in a neonate, Journal of
Perinatology 21(4):258-260, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11533845
Thorne
Research 2006, Eleutherococcus senticosus, Alternative Medicine Review 11, http://www.modernhealthshop.com/wp-content/uploads/2013/02/Eleutherococcus-senticosus.pdf?TB_iframe
University
of Maryland 2013, Siberian ginseng, http://umm.edu/health/medical/altmed/herb/siberian-ginseng
Virginia Commonwealth University 2009,
Streptozotocin: safe working practices information site, http://www.vcu.edu/oehs/chemical/biosafe/STZinfo.pdf
Watanabe K
et al 2010, Fundamental studies on the inhibitory action of Acanthopanax senticosus Harms
on glucose absorption, Journal of Ethnopharmacology 132(1):193-199, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378874110005611
WebMD 2013,
Ginseng Siberian, http://www.webmd.com/vitamins-supplements/ingredientmono-985-GINSENG,%20SIBERIAN.aspx?activeIngredientId=985&activeIngredientName=GINSENG,%20SIBERIAN
WebMD 2013,
Salicylate allergy, http://www.webmd.com/allergies/guide/salicylate-allergy
Yan-Lin S et al 2011, Eleutherococcus senticosus
as a crude medicine: Review of biological and pharmacological effects, Journal
of Medicinal Plants Research 5(25):5946-5952, http://www.academicjournals.org/jmpr/pdf/pdf2011/9Nov/Yan-Lin%20et%20al.pdf
Yoon TJ et
al 2004, Anti-metastatic activity of Acanthopanax
senticosus extract and its possible immunological mechanism
of action, Journal if Ethnopharmacology 93(2-3):247-253, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378874104001357
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti