Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis)

Kasveja on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin ainakin 60 000 vuotta sitten neandertalinihmisen aikakaudella [Johnston SJB 2003]. Rohtovirmajuurta on käytetty vuosisatoja, vähintään 2000 vuotta lääkinnällisenä kasvina [Petrone C 1999, Glass JR et al 2003, Sudati JH et al 2009]. Käytettävät osat rohtovirmajuuressa ovat yleensä juuri ja juurakko [Glass JR et al 2003], mutta myös muut osat voidaan käyttää [Kemper KJ 1999]. Rohtovirmajuuren vaikuttavuus perustuu useisiin yhdisteisiin eli tomivat synergisesti [Thorne.com. 2004, Happy Herb Profiles 2013, Office of Dietary Supplements 2013].

Historia

Kreikkalainen lääkäri, farmakologisti ja kasvitieteilijä Pedanius Dioscorides (40-90 AD) mainitsi rohtovirmajuuren käytön kirjassa De Materia Medica [Thorne.com. 2004]. Dioscorides suositteli rohtovirmajuurta käytettäväksi hoitamaan lukemattomia häiriötiloja kuten sydämentykytystä, ruoansulatuongelmia, epilepsiaa ja virtsateideninfektioita [Kemper KJ 1999]. Alenius Galenus (Galen) (129-161 AD) oli merkittävä Rooman lääkäri, kirurgi ja filosofi, joka suositteli rohtovirmajuurta unettomuuden hoitoon [Kemper KJ 1999].

Rohtovirmajuuren on todennäköisesti johdettu Latinan kielen sanasta ”valere”, joka merkitsee olla terve tai olla vahva tai olla hyvinvoiva. Toisena vaihtoehtona on se, että rohtovirmajuuri on johdettu Rooman keisarin nimestä Publius Valerianus Augustus (Valerian) (253-259).  [Kemper KJ 1999, Petrone C 1999]

Rohtovirmajuurta Fabious Columna käytti hoitamaan epilepsiaa ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Viisikymmentä vuotta myöhemmin Dominicus Panarolus raportoi sen vaikuttavuuden kolmeen epilepsia tapaukseen. [Petrone C 1999, Lovelyn J et al 2013] Lääkäri ja kasvitieteilijä William Woodwille (1756-1805) raportoi rohtovirmajuuren omaavan antihelmiittisia, diureettisia, voimakkaasti hikoiluttavia (diaphoretic), stimuloivia vaikutuksia lantion ja kohdun alueella (emmenagogue) ja sen hyödyllisyyttä hysteriaan [Lovelyn J et al 2013].  

Rohtovirmajuuri on laajasti käytetty ekleettisten (Eclectic) lääkärien  keskuudessa. Ekleettisessä lääketieteessä rohtovirmajuurta käytetään reumatismissa, kuumeessa, seksuaaliviettiä lisäävänä ja hysteriassa. [Petrone C 1999] Kirjassa ”Systemtic Treatise Materia Medica and Therapeutics, 1898” rohtovirmajuuresta kuvataan sen vaikuttavuus hysterissa, epilepsiassa ja vaihdevuosien ahdistuksessa [Petrone C 1999].

1800 –luvulla rohtovirmajuurta käytettiin laajasti rauhoittavana lääkkeenä ja hoitamaan hermohäiriötiloja kuten ”levottomuus ” suolistokanavassa sekä ”höyryt” naisilla. Lisäksi sitä käyteettiin hoitamaan päänsärkyä, ahdistusta, sydämentykytystä, korkeata verenpainetta, ärtynyttä tai kouristelevaa paksusuolta, kuukautiskramppeja, epilepsiaa ja lapsuusajan käyttäytymistä ja oppimiskyvyttömyyttä. [Kemper KJ 1999]

Ensimmäisen mailmansodan aikana rohtovirmajuurta käytettiin rahoittamaan eturintamajoukkoja ja toisen mailmansodan aikana sitä käytettiin rauhoittamaan siviilejä ilmahyökkäyksien aikana [Kemper KJ 1999]. Rohtovirmajuuri oli listattu Yhdysvaltojen lääkelistassa unta parantavana ja ahdistusta poistavana lääkkeenä aina 1940-luvulle asti [Kemper KJ 1999].

1980-luvulla rohtovirmajuuri sai uudestaan tärkeän paikan laajasti käyttynä ei reseptillääkkeenä hypnoottisena ja rauhoittavana lääkkeenä erityisesti Ranskassa, Belgiassa, Sveitsissä, Britanniassa, Venäjällä ja Saksassa [Kemper KJ 1999].

Brasialiassa rohtovirmajuurta on käytetty rauhoittavana, hypnoottisena, ahdistusta poistavana ja kouristuksia estävänä kasvina perinnelääkinnässä. Rohtovirmajuurella on hoidettu vähintää tuhat vuotta ruoansulatus- ja virtsakanavaongelmia. [Oliveria DM et al 2009]

Perinnekäyttö

Perinteisessä ja vaihtoehtoisessa lääketieteessä rohtovirmajuurta on käytetty parantamaan unen laatua, rauhoittavana, hypnoottisena, ahdistusta poistavana ja kouristuksia estävänä kasvina [Malva JO 2004, Oliveria DM et al 2009, Sudati JH et al 2009]. Perinteisesti rohtovirmanjuurta on käytetty myös hoitamaan suolistokouristuksia, koliikkia, hysteriaan, levottomuuteen, unettomuuteen, ja jännitteneisyyteen [Kemper KJ 1999, Thorne.com. 2004, Happy Herb Profiles 2013].

Nykyinen käyttö

Rohtovirmajuuri on laaja-alaisesti hyväksytty unettomuuden ja kouristuksien hoitoon Euroopassa ja Yhdysvalloissa [Petrone C 1999, Sudati JH et al 2009]. Yhdysvalloissa valerianaa käytettiin yleisiesti nukahtamisvaikeuksiinj poistamaan ahdistusta 1940 –luvulla, kunnes kehitettiin tehokkaampia lääkkeitä, jolloin rohtovirmajuuri jäi vähemmälle huomiolle [Thorne.com. 2004]. Rohtovirmajuuri näyttäisi kuitenkin olevan turvallinen käyttää ja vaikuttava, ei riippuvuutta aiheuttava vaihtoehto nykyisille unilääkkeille [Petrone C 1999]. Lisäksi nykyinen käyttöä suositellaan ahdistukseen, epilepsiaan, kognitiiviseen parannukseen, vanhuudenhöperyyteen ja toipumiseen [Happy Herb Profiles 2013]. Turkissa rohtovirmajuurta käytetään haavojen paranemiseen [Karaman S et al 2001].

Rohtovirmajuuren fytokemikaalit

Rohtovirmajuuren juuri sisältää mm. bisyklisiä monoterpeenejä (valepotriaatteja (valepotriates) - pääasiassa valtraattia (valtrate) ja dihydrovaltraattia (dihydrovaltrate), haihtuvia öljyä (valeronooni (valeranone), valerenaali (valerenal) ja valeriniinihappo (valerenic acid)), seskviterpeenejä, lingaaneja ja alkaloideja, vapaita aminohappoja kuten gamma-aminobutyyrihappoa (GABA), tyrosiinia, argiinia ja glutamiinia [Thorne.com. 2004, EMEA 2007].  Kaiken kaikkiaan rohtovirmajuuressa on löydetty yli 150 yhdistettä, jotka toimivat synergisesti [Thorne.com. 2004]. Valepotriaatit, esiintyvät pääasiassa tuoreelta kerätyssä juuressa, ovat erittäin epävakaita yhdisteitä johtuen niiden epoksidirakenteesta ja hajoavat erilaisissa tiloissa (emäksinen, happo, varastointi) baldrinaaliksi ja sen johdannaiseksi kuten valreriaani- ja isovaleriaanihapoksi sekä tunnistamattomiksi polymeereiksi [EMEA 2007]

Antioksidanttisuus

Rohtovirmajuuren uutteet voivat omata antioksidanttiominaisuuksia rautaa (Fe) vastaan hippkampus neuroneissa in vitro kokeiden perusteella [Sudati JH et al 2009]. Rohtovirmajuuriuute voi olla hyödyllinen alentamaan unettomuuden aiheuttamia komplikaatioita yhdistettynä oksdatiiviseen stressiin [Sudati JH et al 2009]. Rohtovirmauutteet omaavat hermoja suojaavan vaikutuksen [Happy Herb Profiles 2013].

Antihelmeettinen

Lääkäri ja kasvitieteilijä William Woodwille kuvasi rohtovirmajuurella olevan antihelmiittisia vaikutuksia [Lovelyn J et al 2013]. Uusimpia tutkimuksia ei ole tiedossa.

Antibakteerinen

Rohtovirmajuuren luomulaatuinen (tavallinen) essentiaalinen öljy omaa antibakteerisen aktiivisuuden Escherichia coli ja Staphylococcus aureus bakteereita vastaan [Letchamo W et al 2004]. Rohtovirmajuuren alkaloidit omaavat antibakteerisen aktiivisuuden grampositiivisia bakteereja vastaan [Petrone C 1999]. Rohtovirmajuuren essentiaalinen öljy omaa laaja-alaisen antibakteerisen aktiivisuuden [Yang J et al 2009, Wang J et la 2010].

Antifungaalinen

Rohtovirmajuuren luomulaatuinen (tavallinen) essentiaalinen öljy omaan antifungaalisen aktiivisuuden Asperigillus niger –homesientä ja Saccharomyces cerevisiae –hiivasientä vastaan [Letchamo W et al 2004]. Rohtovirmajuuren essentiaalinen öljy omaa hiukan antifungaalista ominaisuutta Candidas albicans –hiivasientä vastaan ja estää Magnaporthe oryzae itiöiden itämisen [Wang J et la 2010].

Antimalaria

Rohtovirmajuurella ei ole tiedossa olevaa dataa vaikutuksesta malariaan.

Tulehdustapoistava vaikutus

Rohtovirmajuuresta on raportoitu tulehdustapoistavia vaikutuksia [Jacobo-Herrera NJ et al 2006].

Syöpä

Rohtovirmajuuren yhdisteillä kuten valeriniinihapolla ja valeporiaateilla on todettu olevan solutoksisia vaikutuksia keuhkosyöpäsolulinjassa (GLC4) ja peräsuolen syöpäsolulinjassa (COLO 20) [Petrone C 1999]. Rohtovirmajuuren iridoideilla, erityisesti iridoidaatilla (iridoidates) on selvä sytotoksinen ja antikasvain vaikutus [Xue C et al 2005]. Rohtovirmajuuren kasvikemikaalilla iridoideilla (iridoids) saattaa olla estovaikutus eturauhasen syöpään (PC-3M) [Xu Y et al 2006].

Sydän

Rohtovirmajuuri kuuluu sydämen hermojärjestelmän vakauttaja kasveihin. [Kemper KJ 1999]

Rohtovirmajuuriuute omaa sepelvaltimoa laajentavia ja rytmihäiriöitä omaavia vaikutuksia kaneilla, hiirillä ja kissoilla [Kemper KJ 1999]. Rohtovirmajuuri lisää kanien sepelvatimovirtausta ja alentaa sydämen lyöntitiheyttä [Zhang B et al 1982]. Rohtovirmajuuri lieventää rintakivun oireita, alentamalla kohtauksen tiheyttä ja lyhentämällä rintakipu aikaa tai parantaa verensyöttöä iskeemisessä  sydänlihaksessa [Yang GY et al 1994].

Maksa

Rohtovirmajuurivalmisteiden nauttimisen on epäilty aiheuttavan maksatoksisuutta viidellä ihmisellä [Petrone C 1999]. Rohtovirmanjuuri omaa lievän maksa toksisuuden [Zahedi MJ et al 2004]. Rohtovirmajuuri heikentää maksan toimintaa [Corte CLD et al 2008]. Kuivatusta rohtovirmajuuresta on löydetty maaperässä yleisesti esiintyvää ihmiselle mahdollisesti patogeenistä Aspergillus flavus – homesientä, joka tuottaa alfatoksiinia [Rizzo I et al 2004, Klich MA 2007, Chen YT et al 2011].Alfatoksiini on maksatoksiini ja aiheuttaa mm. hepatiittia [Raj HG et al 1974, Barrett JR 2005, Henry SH et al]. Rohtovirmajuuri saattaa mahdollisesti aiheuttaa toksisen hepatiitin [Miskelly et al 1992, Ernst E 2003]. Rohtovirmajuuren käytöstä ei löydetty maksatoksisuutta [Yang GY et al 1994]. Rohtovirmajuuri lisää malonidialdehydi (MDA Malonialdehyde) ja laskee  ei proteiinista sulfhydrooli  pitoisuutta maksasoluissa [Al-Majed AA et al 2006].

Munuainen

Rohtovirmajuuren käytöstä ei löydetty munuaistoksisuutta [Yang GY et al 1994]. Rohtovirmajuuri heikentää munuaisten toimintaa [Corte CLD et al 2008]. Rohtovirmajuurella on suojaava vaikutus lipidin indusoimalta munuaissairaudelta ja näin olle saattaa suojella munuaista [Si XY et al 2003].

Kivekset

Rohtovirmajuuri lisää malonidialdehydi (MDA Malonialdehyde) ja laskee  ei proteiinista sulfhydrooli  pitoisuutta kivessoluissa [Al-Majed AA et al 2006].

Vaikutus veren rasva-arvohin

Rohtovirmajuuri saattaa alentaa verenrasva-arvoja [Yang GY et al 1994].

Parkinson ja Alzheimerin tauti

Rohtovirmajuuri omaa solua suojaavan vaikutuksen  parkinsonin taudissa in vitro mallinnuksen mukaan [Sudati JH et al 2009]. Rohtovirmajuuriuute omaa hermosolusuojavaikuksen parkinsonin taudissa [Oliveria DM et al 2009].  Rohtovirmauute mahdollisesti estää Aβ – toksisuutta, joka on yhdistetty hermosolujen rappeutumiseen ikääntymisessä tai hermorappeumasairauksissa [Malva JO 2004] kuten Alzheimerin taudissa [Cavallucci V et al 2012].

Hallitsemattomat pureskelu- tai suuliikkeet (VCMs Vacuous Chewing Movements) on yhdistetty neuropatologisiintiloihin kuten parkinsonintautiin. Rohtovirmajuuri  estää rauwolfianjuuresta (Rauwolfia serpentina) juuresta eristetyn reserpiinin aiheuttaman VCMs –tilan. [Pereira RP et al 2011]

Stressi

Rohtovirmajuuri saattaa olla hyödyllinen terveydelle alentamalla fysiologista reaktiivisuutta stressitilanteiden aikana [Cropley M et al 2002]. Rohtovirmajuuri estää stressin aiheuttamaa sydämen sykkeen nousua ja laskee systolista verenpainetta [Thorne.com. 2004]. Korkeat pitoisuuden rohtovirmajuurta (1800 mg kolmesti päivässä) lisää ahdistusoireita stressitilanteissa [CVC Pharmacy 2013].

Nukahtaminen

Rohtovirma ei vaikuta unijaksojen muutoksiin, mutta on lievästi hypnoottinen [Badler G et al 1985]. Rohtovirmajuuriuutteet lyhentävät univiivettä yhtä tehokkasti kuin  pieni annos bentsodiatsepiinejä [Ortiz JG et al 1999]. Osa tutkimuksista osoittaa, että rohtovirmajuurella hoidettaessa unettomuutta ei ole selvää näyttöä sen vaikuttavuudesta [Petrone C 1999, Stevinson C et al 2000, Taibi DM et al 2007], koska osa jatkojalostetuista rohtovirmajuuri valmisteista eivät ole tehokkaita kuten lämmöllä käsitelty (60 ºC) rohtovirman vesiuute pakastekuivattuna [Petrone C 1999]. Valepotriaatit ovat helposti tuhoutuvia lämmön (yli 40 ºC) vaikutuksesta [Petrone C 1999].

Osa tukimuksista osoittavat rohtovirmanjuurella olevan  kuitenkin parantava vaikutus unen laatuun ilman merkitäviä sivuvaikutuksia [Kemper KJ 1999, Petrone C 1999,Bent S et al 2006, Sudati JH et al 2009]. Rohtovirmajuuri parantaa väsymyksen tunnetta [Barton DL et al 2011]. Rohtovirmajuuren vaikuttavuus nukahtamiseen saadaan vähintään kahden viikon käytön jälkeen [Thorne.com. 2004]. Rohtovirmajuuri on yli 70 % 11 168 potilaasta auttanut potilaita nukkumaan, vähentämään unenhäiriöitä ja alentamaan levottomuutta ja jännitteneisyyttä [Kemper KJ 1999]. Rohtovirmajuuri saattaa olla hyödyllinen lievissä univaikeuksissa kuten hnkilöillä, joilla on reumaattinen nivelrikko [Taibi DM 2004].

Rohtovirmanjuuri omaa unenlaatua parantavia ominaisuuksia johtuen sen ahdistusta ja masennusta lievittävästä vaikutuksesta [Hattesohl M et al 2008]. Useissa kliinisissä tutkimuksissa on kuvattu rohtovirmajuurella olevan 400 – 900 mg annoskoolla joitain vaikutuksia univiiveeseen, yöheräämisiin, unenlaatuun ja syvän unen pituuteen positiivisesti. Lisäksi rohtovirmajuuren on kuvattu olevan rauhoittava ja hypnoottinen. [Glass JR et al 2003]  Rohtovirmajuuri on auttanut 470 – 1410 mg annoskoolla merkittävää parannusta nukkumiseen kahden viikon jälkeen [Thorne.com. 2004].

Rohtovirmanjuuri lisää anestesialääkkeen tiopentaalin ja pentobarbitaalin aiheuttamaa uniaikaa ja alentaa liikkuvuutta [Kemper KJ 1999, Ortiz JG et al 1999].

Masennus

Rohtovirmanjuuri estää masennusta eli toimi antideprasanttina [Hattesohl M et al 2008]. Johdonmukainen ja pitkäainen käyttö johtaa alempaan melankolia ja hysteeriseen masennus tilaan [Thorne.com. 2004]

Ahdistusta lievittävä

Rohtovirmanjuuri toimii ansiolyyttinä eli ahdistusta lievittävänä [Kemper KJ 1999, Hattesohl M et al 2008, Valle-Mojica LM et al 2012] neljän viikon käytön jälkeen Hamilton Anxiety Scale – testin mukaan  [Thorne.com. 2004].  Suuret annokset lisäävät ahdistuneisuutta [CVC Pharmacy 2013].

Rauhoittava

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet rohtovirmajuuren olevan rauhoittava perustuen aivojen alentuneeseen glukoosimetaboliaan [Kemper KJ 1999]. Rohtovirmajuuren essentiaalinen öljy on rauhoittava  johtuen sen hapettuneista yhdisteistä 50 mg/kg annoksella [Petrone C 1999].

Lihasrentouttaja

Rohtovirmajuuri on sykkyräsuolen lihasrentouttaja (muscle relaxant) [Kemper KJ 1999, Thorne.com. 2004]. Rohtovirmajuuren essentiaalinen öljy on lihasrentouttaja  johtuen sen hapettuneista yhdisteistä 50 mg/kg annoksella [Petrone C 1999].

Ataksia

Rohtovirmajuuren kokokasviuute vaikuttaa ataksiaan (tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriö) estävästi [Kemper KJ 1999]. Rohtovirmajuuren essentiaalinen öljy vastaavasti aiheuttaa ataksiaa sen hapettuneiden yhdisteden johodosta 50 mg/kg annoksella [Petrone C 1999].

Käyttäytymishäiriöt

Rohtovirmajuuriuute alentaa levotonta, pelokasta ja aggressiivista käyttäytymistä [Kemper KJ 1999]

Antipsykoottisuus

Rohtovirmajuuri yhdistettynä kärsimykukan (Passiflora) kanssa omaa antipsykootisuus vaikutuksia kuten antipsykoottinen lääke klooripromatsiini [Kemper KJ 1999].

Kipu

Rohtovirmajuuri alentaa kuukautiskivun oireita johtuen todennäköisesti rohtovirmajuuren kouristuksia laukaisevasta vaikutuksesta [Mirabe P et al 2010].

Chronin tauti

Rohtovirmajuurella ei ole tiedossa olevaa dataa vaikutuksesta Chronin tautiin.

Aivohalvaus

Rohtovirman valeriinihappo alentaa NF-kB aktiivisuutta. NF-kB lisääntynyt aktiivisuus on yhdistetty aivohalvauksissa ja hermorappeumasairauksissa. [Jacobo-Herrera NJ et al 2006].

Diabetes

Rohtovirmajuurella ei ole tiedossa olevaa dataa vaikutuksesta diabetekseen.

Toksisuus

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet rohtovirmajuuren valepotriaattien olevan mahdollisia sytotoksisia ja mutageenisia in vitro solujärjestelmissä ja estämällä DNA ja proteiinisynteesia viljellyissä nisäkkäiden soluissa in vitro testissä [Petrone C 1999]. Valeporiaatit aiheutavat vain vähän toksikologista huolenaihetta, koska nämä yhdisteet ovat epävakaita ja heikkenevät nopeasti suolistossa sekä ovat heikosti imeytyviä [Petrone C 1999]. Useiden vuosien kokemukset ihmisillä ondikoivat rohtovirmajuuren olevan turvallinen perustuen sen matalaan toksisuuteen [EMEA 2008]

Epileptisyys

Rohtoviramjuurella on antiepileptisiä vaikutuksia [Kemper KJ 1999, Spinella M 2001] perustuen todennäköisesti aktivoimalla adenosiini järjestelmää [Rezvani ME et al 2010]. Rohtovirmajuuren uutteella on neurofarmalogisia vaikutuksia, jotka estävät Anamirta cocculus –kasvin hedelmästä eristetyn pikrotoksiinin (picrotoxin) aiheuttamaa kouristusta [Hiller KO et al 1996, Heidari MR et al 2004, Agarwal SK et al 1999]. Rohtovirmajuuri estää verenkiertoa ja hengistystä stimuloivan lääkeaineen kardiatsolin (pentylenetetrazol) ja  strikiinipuun (Strychnos nux-vomica) siemenistä eristetyn strykiinin aiheuttamilta kouristuksilta [Ortiz JG et al 1999].

Psykomotorisuus / kongitiivisuus

Rohtovirmanjuurella ei ole samaa haitallista vaikutusta mielialan vaihteluihin, psykomotorisiin tai kongitiivisiin verratuna bentsodiatsepiineihin kuuluvalla diatsepaami (diazepam) ja triatsolaami (triazolam) lääkkeillä. Diatsepaami ja triatsolaami heikentää psykomotorista  ja kognitiivista suorituskykyä. [Hallam KT et al 2003, Gutierrez S et al 2004]

Vieroitus

Rohtovirmajuuri saattaa olla hyödyllinen bentsodiatsepiinien aiheuttaman vieroitusoireiden hoidossa [Kemper KJ 1999]

Reseptorit

Rohotovirmajuuri vaikuttaa GABA, adenosiini, barbituraatti ja bentsodiatsepiini reseptoreihin [Sudati JH et al 2009].

Seksuaalivietti

Ekleettisessä lääketieteessä rohtovirmajuurta käytetään seksuaaliviettiä lisäävänä [Petrone C 1999].

Annostus ja käyttörajoitukset

Kliinisisissä tutkimuksissa on todettu 400 – 1410 mg annoskoolla olevan vaikutuksia nukahtamiseen ja unitiloihin [Glass JR et al 2003, Thorne.com. 2004].  Rohtovirmajuuriuutetta otetaan 400 – 910 mg kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa 28 päivän ajan [MedilinePlus 2011]. Unettomuuden hoitoon yleisesti käytetään kuivattua rohtovirmanjuurta 300 – 600 mg eli 2 -3 g (noin 2 teelusikallista) ennen nukkumaanmenoa [Thorne.com. 2004] Valepotriaatit hydrolisoituu nopeasti nestelioksessa, jolloin vaikuttavuus heikkenee merkittävästi, kun sitä on varastoitu tinktuurana tai teenä [Thorne.com. 2004]. Kylmä infuusiossa rohtovirmajuurta liotetaan 2-3 g 225 ml kylmässä vedessä 6 – 8 tuntia [Petrone C 1999].

Rohtovirmajuurivalmistetta (stadardisoitu valmiste sisältäen 80 % dihydrovaltraattia) 3 x 50 mg ahdistuksen hoitoon [Thorne.com. 2004].

Rohtoviramajuuri on todennäköisesti turvallinen suurimmalle osalle aikuisille yhtäjaksoisesti 28 päivän ajan lääkinnällisen määrän. Lapsille rohtovirmajuuri saattaa olla turvallista yhtäjaksoisessa käytössä 4 – 8 viikon ajan. [MedilinePlus 2011] Vaikkakin tulokset rohtovirmajuuren käytöstä lapsilla ovat lupaavia 6 – 12-vuotialle, silti ei voida yleisesti suositella sitä lapsille ja näin ollen yleisiä suotuksia ei voida antaa vaan olisi seurattava lääkärin neuvoja [EMEA 2007].

Suositellut annoskoot perinteiselle rohtovirmajuurelle ja sen perinteisille valmisteille (yksittäinen annos): Nuoret yli 12 vuotiaat, aikuiset ja vanhukset; 0,3 – 1 grammaan kuivattua rohtovirmanjuurta (esim. jauhettu rohtovirmanjuuri) ja 1 – 3 grammaa kuivattua rohtovirmanjuurta teeksi valmistettuna. Maksimi päivittäinen annos on neljä yksittäistä annosta. [EMEA 2007]

Ennen leikkausta rohtovirmajuuren käyttö tulee lopettaa vähintään kahta viikkoa ennen operaatiota, koska se vaikuttaa kesjushermostoon kuten anestesia lääkkeet [MedilinePlus 2011, WebMD 2013].

Rohtovirmajuuren kanssa ei tule käyttää alkoholia, koska se lisää uneliaisuutta [MedilinePlus 2011]

Mikäli maksassa on ongelmia, rohtovirmajuurta ei suositella käytettäväksi [University of Maryland 2013].

Lääkkeiden yhteisvaikutukset

Rohtovirmajuurella ei näyttäisi olevan kliinisesti merkittävää vuorovaikutusta kipulääkkeen parasetamolin kanssa glukuronidaatiossa [Sivasbramania R 2005].  

Rohtovirmanjuurta ei tule käyttää samanaikaisesti bentsodiatsepiineihin kuuluvan lääkkiden kanssa  (esim. lorazepam) johtuen sen synergisistä vaikutuksista estämällä bentsodiatsepiinien sitoutumista GABA reseptoreihin, jolloin voi aiheutua vakavia sivuvaikutuksia [Carrasco MC et al 2009]. Rohtovirmanjuuri saattaa voimistaa epilepsia lääkityksen rauhoittavia ja kogitiivisia vaikutuksia [Spinella M 2001].Rohtovirmajuuri kohottaa hieman bentsodiatsepiiniin kuuluvan lääkeaineen alpratsolaamin pitoisuutta annoskoosta riippuen [Donovan JL et al 2004].

Rohtovirmajuuren kanssa ei tule käyttää bentsodiatsepiineihin kuuluvaa lääkeainetta alpratsolaami, koska lääkkeen haittavaikutukset saattavan voimistua [MedilinePlus 2011].

Rohtovirmajuuren kanssa ei tule käyttää rauhoittavia lääkkeitä kuten pentobarbitaali, sekobarbitaali, tiopentaali, fentanyyli, morfiini (eristetty ooppiumunikon (Papaver somniferum) siemenkodan maitiaisnesteestä) ja propofoli [MedilinePlus 2011].

Neuroleptinen lääke haloperidolin ja rohtovirmajuuren käyttö voimistaa mahdollisesti toistensa maksatoksisuutta [Corte CLD et al 2008].

Haittavaikutukset

Herkillä yksilöillä rohtovirmajuuri voi aiheuttaa sydämentykytystä, hermostoneisuutta, päänsärkyä, ärtyvyyttä, levottomuutta, unettomuutta, pahoinvointia, huimausta ja vatsavaivoja [Petrone C 1999,

Thorne.com. 2004, MedilinePlus 2011].

Rohtovirmajuurta ei kannata nauttia, jos on menossa ajamaan autoa tai työskentelemään vaarallisten koneiden / laitteiden kanssa [Petrone C 1999, MedilinePlus 2011], koska vaikutus saattaa kestää kahdesta kolmeen tuntiin [Kemper KJ 1999].

Suurissa annoksissa tai suurissa jatkuvissa annoksissa rohtovirmajuuri saattaa aiheuttaa pahoinvointia, ripulia, päänsärkyä, levottomuutta, sydämentykytystä ja heiketään aisteja ja vasteaikaa [Petrone C 1999].

Lieviä haittavaikutuksia yleensä alkaa esiintyä kun suositeltu annoskoko ylittyy 20 kertaisesti. Erittäin suuret annoskoot saattavat aiheuttaa harvalyönteisyyttä ja rytmihäiriöitä ja alentaa suoliston liikkuvuutta. Ensiavuksi suosituksena on mahalaukun huuhtelu ja hiilijauhe [Happy Herb Profiles 2013].

Rohtovirmajuurijauheen 20 gramman kertaannos voi aiheuttaa kolmenkymmenen minuutin kuluttua väsymystä, kouristusomaista vatsakipua, puristavaa tunnetta rinnassa, tunnottomuttaa käsissä ja jaloissa ja huimausta. Potilas hoidettiin kahdella annoksella aktivoidulla hiilellä (n. 400 mg kahdesti). Kaikki oireet hävisivät 24 tunnin kuluessa. Tapauksen raportti osoitti kuitenkin, ettei rohtovirmajuuri on vain lievästi toksinen noin 20 gramman annoksella ja ei johda yhteenkään vakavaan kliinisiin oireisiin. Tapauksen potilaalta löytyi kuitenkin tetrahydrokannabinolia (THC) virtsasta, joka viittasi marihuanan käyttöön [Petrone C 1999, EMEA 2007]

Lääkäri Finley Ellingwood:in mukaan rohtovirmajuuri voi suurissa annoksissa stimuloida aivoja ”aiheuttaen päänsärkyä, huimausta, kieroutunutta näkökykyä, rauhattomuutta, levottomuutta, pahoinvointia” ja erittäin suurissa annoksissa öljy voi aiheuttaa ”lisääntynyttä virtsaamistarvetta alhaisella pulssilla ja väsymystä päättyen syvään uneen. Se vähentää herkkyyttä, liikkuvuutta ja refleksejä ja jos annos on riittävän suuri se aiheuttaa keskus paralyysin.  [Petrone C 1999]

Allergia

Rohtovirmajuurelle allergiaa voi esiintyä yksilötasolla [Thorne.com. 2004] sekä kosketusihottumaan on raportoitu [Kemper KJ 1999]

Elintarvikekäyttö

Rohtovirmajuuri on hyväksytty elintarvike ja yleisesti turvalliseksi tunnustettu yrtti FDA:n (U.S. Food and Drugs Administration) mukaan [Kemper KJ 1999, Petrone C 1999]. Rohtovirmajuurta on markkinoitu yrttinä ennen vuotta 1997 Euroopan Unionissa, joten sitä ei katsota uuselintavikkeeksi.  

Terveysväitteidenkäyttö

Rohtovirmajuuresta saa käyttää seuraavaa terveysväittämään markkinoinnissa: Rohtovirmanjuuri kasvin juurta käytetään tukemaan henkistä rentoutumista ja normaalia unta, perustuen pelkästään pitkäaikaiseen käyttöön. Rohtovirmajuurella on takana yli 30 vuoden käyttökokemus Euroopan perinteisten yrttilääketuotteiden direktiivin (THMPD European Traditional Herbal Medical Products Directive) mukaan, joten jatko todisteita sen vaikuttavuudesta ei tarvita ja registeröinnin hyväksymiseen sisältyy lääkinnällisen väitteen käyttö. [European Botanical Forum]

Muu käyttö

Jotkut laittavat rohtovirmajuurta kylpyveteen helpottaakseen kipua ja parantamaan unta fibromyalgia potilailla [Kemper KJ 1999].

Kuivaus-,  käsittely- ja kasvatusprosessi

Rohtovirmajuuri tulisi kuivattaa alle 40 ºC:ssa hitaasti. Kuivattaminen huoneenlämmössä (20 ºC) noin 10 päivässä, varjossa kuivaaminen noin 45 ºC:ssa. Kun kuivataan 50 ºC:ssa verrattuna kuivaaminen 20 ºC:ssa alenee essentiaalisen öljyn pitoisuus 50 %. [Petrone C 1999]

Essentiaalinen öljy sijaitsee juurakon hypodermikseesä laajassa ohutseinäisessä solussa. Juurakon käsittelyn tulee olla varovaista, ettei riko solujen rakennetta. Liiallinen juuriston pesu voi aiheuttaa merkittävän alenemisen käyttökelpoiseen aineeseen. Haihtuvat öljyt ovat herkkiä lämmölle, on välttämätöntä minimoida käytettävä aika jauhamiseen tai käyttää kryogeenistä myllyä (cryogenic grinder). [Petrone C 1999]

Varastoitava suljetussa astiassa suojattuna valolta, ilmalta ja kosteudelta. Vaikkakin essentiaalinen öljy on suhteelisen vakaata, se voi haihtua ilmaan. Essentiaalinen öljy voi hajota nopeasti jauhetusta materiaalista, 6 kuukauden varastoinnin aikana siitä on voitu menettää 50 %. Valepotriaatit ovat herkkiä kosteudelle, lämpötilalle (yli 40 ºC), jolloin valepotriaatteja ei voida havaita tuotteesta 60 päivän jälkeen. [Petrone C 1999]

Tuoreen rohtovirmajuuren korkein öljypitoisuus on korkealla kasvaneessa ravinteikkaissa hiekkaisessa maaperässä ja on korjattu syksyn jälkeen [Xue C et al 2003]. Kylvö ja istutus tiheys on pääasiallisia tekijöitä rohtovirmajuuren satolaatuun [Morteza E et al 2009].

Muuta informaatiota

Anamirta cocculus –kasvin hedelmiä käytetään useiden sairauksien hoitoon Intiassa kuten mm. keuhkoputkentulehduksessa,  kroonisissa ihosairauksissa, epäpuhtaissa haavaumissa, tulehduksissa, sieni-infektioissa [Satya V et al 2011].

Kasvien Iridodiyhdisteet toimivat immunomodulaattoreina ja adaptogeesina yhdisteinä [Ghisalberti EL 1988].

Magnaporthe ozyrae on riisikasvin (Oryza sativa) homesienipatogeeni [Park J et la 2009].

Aspergillus flavus on alfatoksiinia tuottava patogeeninen homesieni eläimille, hyönteisille ja ihmisille, etenkin henkilöille, joiden immuunipuolustus on heikentynyt [Hedayati MT et al 2007, Klich MA 2007]. Aspergillus flavus on yleinen homesienilaji maaperässä [Horn BW 2005, Chen YT et al 2011] ja sitä löytyy myös yhtenä mikrobilajina kosteusvauriotuneista rakennuksista [Bloom E et al 2009] . Lämpökäsittely on suhteellisen riittämätön alfatoksiinin tuhoamiselle. Hapettavat aineet tuhoavat alfatoksiini nopeasti, joten vetyperoksidi voi olla hyödyllinen. [Goldblatt LA 1971] Flavobacterium auranthiacum -bakteeri hajoittaa alfatoksiinia [Goldblatt LA 1971, Henry SH et al]. Suolistossa voi olla vetyperoksidia tuottavia bakteereita [Strus M et al 2009]. Maksan mitokondriosolut tuottavat vetyperoksidia [Sohal RS et al 1990].

Malonidialdehydi (MDA) muodostuu monityydyttämättömistä rasvahapoista reaktiivisten happilajien (ROS Reactive Oxygen Species) hajottaessa niitä [Pryor WA et al 1975, Olayaki LA et al 2008]. Etanoli (alkoholi) lisää MDA-pitoisuutta maksassa ja näin ollen lisää riskiä maksavaurion synnyssä [Tuma DJ 2002]. Malonidialdehydia muodostuu myös kuumennusprossessin aikana rasvahapoista [Doureradjou P et al 2008]. C-vitamiini alentaa MDA tasoja [Olayaki LA et al 2008]. 

Lähteet:

Agarwal SK et al 1999, Two picrotoxin derivatives from Anamirta cocculus, Phytochemistry 50(8):1365-1386, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S003194229800692X

Al-Majed AA et al 2006, Studies on the cytological and biochemical effects of valerian in somatic and germ cells of Swiss albino mice, Food and Chemical Toxicology 44(11):1830-1837, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0278691506001517

Badler G et al 1985, Effect of valerian on human sleep, Psychopharmacology 87(4):406-409, http://link.springer.com/article/10.1007/BF00432503

Barrett JR 2005, Liver cancer and alfatoxin: new information from the Kenyan outbreak, Environmental Health Perspectives 113(12):A837-A838, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1314947/

Barton DL et al 2011, The Use of Valeriana officinalis (Valerian) in Improving Sleep in Patients Who Are Undergoing Treatment for Cancer: A Phase III Randomized, Placebo-Controlled, Double-Blind Study (NCCTG Trial, N01C5), The Journal of Supportive Oncology 9(1):24-31,  http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21399726

Bent S et al 2006, Valerian for Sleep: A Systematic Review and Meta-Analysis, The American Journal of Medicine 119(12):1005-1012, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0002934306002750

Bloom E et al 2009, Molds and mycotoxins in indoor environments – a survey in water-damaged buildings, Journal of Occupational and Environmental Hygiene 6(11), http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/15459620903252053#.Ui92x9KpXGU

Carrasco MC et al 2009, Interactions of Valeriana officinalis L. and Passiflora incarnata L. in a patient treated with lorazepam, Phytotherapy Research 23(12):1795-1796, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ptr.2847/abstract

Cavallucci V et al 2012, Aβ toxicity in Alzheimer’s disease, Molecular Neurobiology 45(2):366-378, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22415442

Chen YT et al 2011, Characterization of a fungistatic substance produced by Asperillus flavus from soil and its significance in nature, New Biotechnology 28(6):679-683, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21334470

Corte CLD et al 2008, Potentially adverse interactions between haloperidol and valerian, Food and Chemical Toxicology 46(7): 2369-2375, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S027869150800149X

Cropley M et al 2002, Effect of Kava and Valerian on human physiological and psychological responses to mental stress assessed under laboratory conditions, Phytotherapy Research 16(1):23-27, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ptr.1002/abstract

CVC Pharmacy 2013, Valerian, http://health.cvs.com/GetContent.aspx?token=f75979d3-9c7c-4b16-af56-3e122a3f19e3&chunkiid=21879

Donovan JL et al 2004, Multiple night-time doses of valerian (Valerian officinalis) had minimal effects on cyp₃A₄ activity, Drug Metabolism & Disposition 32(12):1333-1336, http://dmd.aspetjournals.org/content/32/12/1333.short

Doureradjou P et al 2008, Effects of different cooking vessels on heat induced lipid peroxidation of different edible oils, Journal of Food Biochemistry 32(6):740-751, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1745-4514.2008.00195.x/abstract

EMEA (European Medicines Agency) 2007, Assessment report on Valeriana officinalis L. radix,  http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Herbal_-_HMPC_assessment_report/2009/12/WC500017929.pdf

Ernst E 2003, Serious adverse effects of unconventional therapies for children and adolescents: a systematic review of recent evidence, European Journal of Paediatrics 162(2):72-80, http://link.springer.com/article/10.1007/s00431-002-1113-7

European botanical forum, Health claims for botanical food supplements in the EU, http://www.botanicalforum.eu/uploads/Fact%20File%206(1).pdf

Ghisalberti EL 1988, Biological and pharmacological activity of naturally occurring iridoids and secoiridoids, Phytomedicine 5(2):147-163, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0944711398800123

Glass JR et al 2003, Acute Pharmacological Effects of Temazepam, Diphenhydramine, and Valerian in Healthy Elderly Subjects, Journal of Clinical Psychopharmacology 23(3):260-268, http://journals.lww.com/psychopharmacology/Abstract/2003/06000/Acute_Pharmacological_Effects_of_Temazepam,.7.aspx

Goldblatt LA 1971, Control and removal of alfatoxin, Journal of the American Oil Chemists’ Society 48(10):605-610, http://link.springer.com/article/10.1007%2FBF02544572

Oxidizing agents readily destroy aflatoxin, and treatment with hydrogen peroxide may be useful. 

Gutierrez S et al 2004, Assessing subjective and psychomotor effects of the herbal medication valerian in healthy volunteers, Pharmacology Biochemistry and Behavior 78(1):57-64, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0091305704000619

Hallam KT et al 2003, Comparative cognitive and psychomotor effects of single doses of Valeriana officinalis and triazolam in healthy volunteers, Human Psychopharmacology: Clinical and Experimental 18(8):619-625, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/hup.542/abstract?deniedAccessCustomisedMessage=&userIsAuthenticated=false

Happy Herb Profiles 2013, Valerian, http://happinessis.co.za/wp-content/uploads/2011/08/Valerian.pdf

Hattesohl M et al 2008, Extracts of Valeriana officinalis L. s.l. show anxiolytic and antidepressant effects but neither sedative nor myorelaxant properties, Phytomedicine 15(1-2):2-15, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0944711307002942

Hedayati MT et al 2007, Aspergillus flavus: human pathogen, allergen and mycotoxin producer, Microbiology 153:1677-1692, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17526826

Heidari MR et al 2004, Effects of Valeriana Officinalis extract on the seizure induced by Picrotoxin in mice, Journal of Kerman University of medical Sciences 11(2),

http://jkmu.kmu.ac.ir/en/index.php/kmus/article/view/613

Henry SH et al, Alfatoxin M₁, INCHEM, http://www.inchem.org/documents/jecfa/jecmono/v47je02.htm

Hiller KO et al 1996, Neuropharmacological Studies on Ethanol Extracts of Valeriana officinalis L.: Behavioural and Anticonvulsant Properties, Phytotherapy research 145-151, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/(SICI)1099-1573(199603)10:2%3C145::AID-PTR793%3E3.0.CO;2-W/abstract?deniedAccessCustomisedMessage=&userIsAuthenticated=false

Horn BW 2005, Colonization of wounded peanut seeds by soil fungi: selectivity for species from Aspergillus section Flavi, Mycologia 97(1):202-217, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16389972

Jacobo-Herrera NJ et al 2006, F-kB modulators from Valeriana officinalis, Phytotherapy Research 20(10):917-919, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ptr.1972/abstract

Johnston SJB 2003, Herbal medications – harmless or harmful?, Southern African Journal of Anaesthesia & Analgesia

Karaman S et al 2001, Traditional medical plants of K. Maras (Turkey), The Sciences 1(3):125-128, http://www.docsdrive.com/pdfs/ansinet/jms/2001/125-128.pdf

Kemper KJ 1999, Valerian (Valeriana officinalis), The Longwood Herbal Task Force, http://www.longwoodherbal.org/valerian/valerian.pdf

Klich MA 2007, Aspergillus flavus: the major producer of alfatoxin, Molecular Plant Pathology 8(6):713-722, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20507532

Letchamo W et al 2004, Essential Oil of Valeriana officinalis L. Cultivars and Their Antimicrobial Activity As Influenced by Harvesting Time under Commercial Organic Cultivation, Journal of Agricultural Food and Chemistry 52(12):3915-3919, http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/jf0353990

 

Lovelyn J et al 2013, Supraadditive effects of hydroethanolic extract of Valeriana wallichii (Indian valeroan) root and phenobarbitone against maximal electroshock seizure in mice, International Journal of Bioassays 2(8):1158-1161

Malva JO 2004, Neuroprotective properties of Valeriana officinalis extracts, Neurotoxicity Research 6(2):131-140, http://link.springer.com/article/10.1007/BF03033215

MedilinePlus 2011, Valerian, http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/druginfo/natural/870.html

Mirabe P et al 2010, effects of Valeriana Officinalis on the severity of dysmenorrhoeal symptoms, Journal of Reproduction & Infertility 10(4), http://www.jri.ir/en/ShowArticle.aspx?id=393

Miskelly et al 1992, Hepatic and pulmonary complications of herbal medicines, Postgraduate Medical Journal 68(805), http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2399476/?page=1

Morteza E et al 2009, Effects of sowing date and planting density on quantity and quality features in valerian (Valeriana officinalis L.), Journal of Ecology and the Natural Environment 1(9):201-205, http://www.academicjournals.org/JENE/PDF/Pdf2009/Dec/Morteza%20et%20al.pdf

Office of Dietary Supplements 2013, Valerian, http://ods.od.nih.gov/factsheets/Valerian-HealthProfessional/

Olayaki LA et al 2008, Effects of Vitamin C on malondialdehyde (MDA) in pregnant Nigerian women, Journal of Basic and Applied Sciences 4(2):105-108, http://www.jbaas.com/html/Previous%20Issues/Volume%20No.%204%20No.2/Headings/pdf/vol_4_n2_c8.pdf

Oliveria DM et al 2009, Cytoprotective Effect of Valeriana officinalis Extract on an In Vitro Experimental Model of Parkinson Disease, Neurochemical Research 34(2):215-220, http://link.springer.com/article/10.1007/s11064-008-9749-y

Ortiz JG et al 1999, Effects of Valeriana Officinalis Extracts on [³H]Flunitrazepam Binding, Synaptosomal [³H]GABA Uptake, and Hippocampal [³H]GABA Release, Neurochemical Research 24(11):1373-1378, http://link.springer.com/article/10.1023/A:1022576405534

Park J et la 2009, Rice Blast Fungus (Magnaporthe oryzae) Infects Arabidopsis via a Mechanism Distinct from That Required for the Infection of Rice Plant Physiology 149(1):474-486,  http://www.plantphysiol.org/content/149/1/474

Pereira RP et al 2011, Valeriana officinalis ameliorates vacuous chewing movements induced by reserpine in rats, Journal of Neural Transmission 118(11):1547-1557, http://link.springer.com/article/10.1007/s00702-011-0640-7

Petrone C 1999, Valerian root Valeriana officinalis, American Herbal Pharmacopoeia and Theraupeutic Compedium, http://www.herbal-ahp.org/documents/sample/valerian.pdf

Pryor WA et al 1975, Suggested mechanism for the production of malonaldehyde during the autoxidation of polyunsaturated fatty acids. Nonenzymic production of prostaglandin endoperoxides during autoxidation, Journal of Organic Chemistry 40(24):3615-3617, http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/jo00912a038

Raj HG et al 1974, Mitochondrial injury and impaired liver function in alfatoxin toxicity, Zeitschrift für Lebensmittel-Untersuchung und Forschung 154(4):201-205, http://link.springer.com/article/10.1007%2FBF01154872

Rezvani ME et al 2010, Anticonvulsant effect of aqueous extract of Valeriana officinalis in amygdala-kindled rats: Possible involvement of adenosine, Journal of Ethnopharmacology 127(2):313-318, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378874109006977

Rizzo I et al 2004, Assessment of toxigenic fungi on Argentinean medicinal herbs, Microbiological Research 159(2):113-120, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0944501304000199

Satya V et al 2011, Phytochemical screening and physicochemical standardization of fruits of Anamirta cocculus L. Wight & Arn, Pharmacie Globale International Journal of Comprehensive Pharmacy 10(07)

Spinella M 2001, Herbal Medicines and Epilepsy: The Potential for Benefit and Adverse Effects, Epilepsy & Behaviour 2(6):524-532, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1525505001902811

Si XY et al 2003, Effects of Valeriana officinalis var. latifolia on expression of transforming growth factor beta 1 in hypercholesterolemic rats, China Journal of Chinese Materia Medica 28(9):845-848, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15015379

Sivasbramania R 2005, Effect of valerian root extracts (Valeriana officinalis) on acetaminophen glucuronidation: in vitro and in vivo studies, University of Pittsburgh, http://d-scholarship.pitt.edu/10355/

Sohal RS et al 1990, Hydrogen peroxide production by liver mitochondria in different species, Mechanisms of Ageing and Development 53(3):209-215, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2115947

Stevinson C et al 2000, Valerian for insomnia: a systematic review of randomized clinical trials, Sleep Medicine 1(2):91-99, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1389945799000155

Strus M et al 2009, Effect of hydrogen peroxide of bacterial origin on apoptosis and necrosis of gut mucosa epithelial cells as a possible pathomechanism of inflammatory bowel disease and cancer, Journal of Physiology and pharmacology 6:55-60, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20224152

Sudati JH et al 2009, In vitro Antioxidant Activity of Valeriana officinalis Against Different Neurotoxic Agents, Neurochemical Research 34(8):1372-1379, http://link.springer.com/article/10.1007/s11064-009-9917-8

Taibi DM 2004, Valerian Use for Sleep Disturbances Related to Rheumatoid Arthritis, Holistic Nursing Practise 18(3):120-126, http://journals.lww.com/hnpjournal/Abstract/2004/05000/Valerian_Use_for_Sleep_Disturbances_Related_to.4.aspx

Taibi DM et al 2007, A systemic review of valerian as a sleep aid: Safe but not effective, Sleep Medicine Reviews 11(3):209-230, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1087079207000421

Thorne.com. 2004, Valeriana officinalis, Alternative Medicine Review 9(4), http://www.thorne.com/altmedrev/.fulltext/9/4/438.pdf

Tuma DJ 2002, Role of Malondialdehyde-Acetaldehyde Adducts In Liver Injury, Free Radical Biology & Medicine 32(4):303-308, http://digitalcommons.unl.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1081&context=veterans

University of Maryland 2013, Stress, http://umm.edu/health/medical/altmed/condition/stress

Valle-Mojica LM et al 2012, Anxiolytic properties of Valeriana officinalis in the zebrafish: a possible role for metabotropic glutamate receptors, Planta Medica 78(16):1719-1724, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22923195

Wang J et la 2010, Chemical Analysis and Biological Activity of the Essential Oils of Two Valerianaceous Species from China: Nardostachys chinensis and Valeriana officinalis, Molecules 15(9):6411-6422, http://www.mdpi.com/1420-3049/15/9/6411

WebMD 2013, Valerian, http://www.webmd.com/vitamins-supplements/ingredientmono-870-VALERIAN.aspx?activeIngredientId=870&activeIngredientName=VALERIAN

Yang GY et al 1994, Clinical studies on the treatment of coronary heart disease with Valeriana officinalis vas latifolia, Chinese Journal of Integrated Traditional and Western Medicine, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7866003

Yang J et al 2009, Antimicrobial activity of the volatile oil from Valeriana officinalis L., Lishizhen Medicine and Materia Medica Research 7, http://en.cnki.com.cn/Article_en/CJFDTOTAL-SZGY200907042.htm

Zahedi MJ et al 2004, Study the effect of Valeriana Officinalis and Echium Amoenum on the liver and renal function tests in rats, Journal of Kerman University of Medical Sciences 11(1), http://jkmu.kmu.ac.ir/en/index.php/kmus/article/view/602

Zhang B et al 1982, Effects of Valeriana officinalis L extract on cardiovascular system, Acta Pharmaceutica Sinica 5, http://en.cnki.com.cn/Article_en/CJFDTOTAL-YXXB198205010.htm

Xu Y et al 2006, Iridoids as cell migration

inhibitors from Valeriana sorbifolia, 19th Rocky Mountain Regional Meeting

of the American Chemical Society, Tucson, AZ, USA, 14–18 October 2006,

Abstract No. RM-155, http://acs.confex.com/acs/rmrm06/techprogram/P33517.HTM

Xue C et al 2003, Analysis on volatile oil of Valerian officinalis and influence factors of its oil content, Chinese Traditional and Herbal drugs 9, http://en.cnki.com.cn/Article_en/CJFDTOTAL-ZCYO200309003.htm

Xue C et al 2005, Experimental study of antitumor effect of valerian iridoids, Modern Journal of Integrated Traditional Chinese and Western Medicine 15, http://en.cnki.com.cn/Article_en/CJFDTOTAL-XDJH200515015.htm